Vaikutusten arvioinnit auttavat järjestökenttää kehittymään

Arvioinnit ovat kuuluneet MDIn palveluvalikoimaan toiminnan alusta saakka, ja olemme tehneet runsaasti erilaisia hankkeiden, ohjelmien ja organisaatioiden toiminnan ja vaikutusten arviointeja. Teemme arviointeja myös järjestökentälle ja sitä rahoittaville tahoille. Kesän aikana on käynnistynyt kaksi järjestökentälle kohdistuvaa työtä.

Arviointi osoittaa koulutus- ja kehityshankkeen vaikutukset mielenterveyskuntoutujien ja järjestöammattilaisten vuorovaikutustaitoihin

Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena –hanke (RVMT-hanke) on STEAn rahoittama koulutus- ja kehityshanke, joka tuo vuorovaikutus- ja tunnetaitoja mielenterveyskentän eri toimijoille järjestömaailmassa. Hanketta hallinnoi Suomen Moniääniset ry.

Hankkeen arvioinnissa selvitetään, onko kehitetty koulutus johtanut
a) mielenterveyskuntoutujien sosioemotionaalisen kompetenssin parantumiseen ja mitä vaikutuksia mahdollisella parantumisella on heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa sekä
b) RVMT-koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden, vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden sosioemotionaalisen kompetenssin parantumiseen ja sitä kautta heidän hyvinvointiinsa työssä ja vapaaehtoistyössä, ja onko heidän osaamisensa mielenterveyskuntoutujien tukemisessa lisääntynyt.

Arvioinnissa käytetään aineistona dokumenttiaineistoa, seurantakyselyä ja ryhmähaastatteluita. Arvioinnin tuloksena saadaan tietoa mielenterveyskuntoutujien ja järjestöjen ammattilaisten vuorovaikutustaitojen kehittämisestä sekä mielenterveyskentän järjestöpuolella käytettävistä keinoista sen tukemisessa.

Selvityshanke kartoittaa erityisryhmien asumiseen liittyvien investointiavustusten vaikuttavuutta

Toinen järjestökentälle toteutettava työ on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn toimeksiannosta syksyn aikana tehtävä selvitys erityisryhmien asumisesta, jossa kartoitetaan, millaista on sen erityisryhmiin kohdistamien investointiavustusten vaikuttavuus suomalaisessa erityisryhmien toimintakentässä. Selvityksen tehtävänä on tuottaa kokonaisnäkymä siitä, mikä on valtion tukeman asumisen toimintakenttä ja mitkä ovat sen rahoittamisen rajapinnat.

Selvityksessä tuotetaan tietoa siitä, millainen on suomalainen erityisryhmien asumiseen liittyvä toimintakenttä ja mitkä ovat järjestölähtöiseen erityisryhmien asumisen rahoittamiseen liittyvät tarpeet ja lähtökohdat. Lisäksi selvitetään, mitä ovat tulevaisuuden vaihtoehdot sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottaman erityisryhmien asumisen rahoituksen osalta, jos STEA ei avustaisi asuntojen hankintaa.

Selvityksessä käytetään aineistona RAY/STEA-tietokantaa ja muuta dokumenttiaineistoa, asiantuntijahaastatteluita, järjestökyselyä, tapaustutkimuksia ja työpajatyöskentelyä.

Selvityksen tuloksena syntyy toimintakentän kuvaus, joka sisältää tietoa muun muassa erityisryhmistä, heille asuntoja hankkivista ja rakentavista toimijoista, erityisryhmien asumiseen liittyvistä palvelujen tuottajista ja erityisryhmien asumiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Selvityksen tuloksia käytetään sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattujen valtionavustusten painotuksissa ja kohdentamisessa.

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.