Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet Tiedote: Koronakriisi vauhditti nuorisotoimialan digiloikkaa Tiedote: Koronakriisi vauhditti nuorisotoimialan digiloikkaa 20.9.2021 MDI ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ovat toteuttaneet selvityksen koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan. Selvityksen toimeksiantaja on valtion nuorisoneuvosto. Tulosten perusteella nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti. Siirtyminen verkkoympäristöön muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa. Koronakriisin keskeinen vaikutus on ollut alan digitalisaatiokehityksen nopea kiihtyminen. Siirtyminen verkkoympäristöön muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa. Koronakriisin myötä asetetut rajoitteet kuitenkin haastoivat alan kykyä toimia nuorten hyvinvoinnin tukena. Toiminta on koronakriisin aikana tavoittanut nuorisotyön eri muodoissa samoja kohderyhmiä kuin ennen koronapandemiaa, ja merkittävimmät erot ovatkin kohderyhmien sisäisiä. Tavoitettujen nuorten joukko on yleisesti kasvanut ja heterogeenistynyt. Selvityksen kohderyhminä olivat erityisesti kuntien nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta, nuorisoalan järjestöt ja nuorisokeskukset. Kyselyyn ja haastatteluihin osallistuivat myös nuorisoalan hallinnon edustajat. Nuorisoalan toimijoista lähes puolet (47 %) kertoo, että toiminnan tavoittama nuorten joukko on muuttunut koronakriisin aikana. Samaan aikaan lähes kolmannes vastaajista (32 %) kertoo tavoittavansa alle puolet niistä nuorista, joiden kanssa on toiminut ennen koronakriisiä. Toisaalta lähes kaksi kolmesta (64 %) alan ammattilaisesta kertoo tavoittaneensa nuoria, joiden kanssa ei aiemmin ole työskennellyt. Selvityksen perusteella nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti – nuorisotyötä ja -toimintaa mukautettiin onnistuneesti kovassa paineessa. Ryhmämuotoista toimintaa ja yksilöllistä työtä ryhdyttiin välittömästi suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalisesti. Myös jalkautuvaa työtä ryhdyttiin välittömästi sopeuttamaan poikkeustilanteessa toteutettavaksi. Pääperiaatteena toiminnan suunnittelemisessa ja tarjoamisessa on ollut ajatus, miten poikkeustilanteessa voitaisiin toimia nuoren kannalta mahdollisimman normaalisti. Alalla on tapahtunut todellinen digiloikka. Verkossa tapahtuvan toiminnan määrä on kasvanut merkittävästi, ja erilaiset digitaaliset alustat ja välineet on otettu laajassa mitassa käyttöön. Kolme neljästä nuorisoalan ammattilaisesta kertoo löytäneensä verkossa tapahtuvaan nuorisotyöhön tiloja, joissa ei ole aiemmin työskennellyt. Toiminta onkin laajentunut perinteisten miljöiden ulkopuolelle, ja jalkautuvan työn määrä on lisääntynyt. Toiminnan uskotaan jatkuvan uudessa normaalissa niin sanottuna hybridimallina, joka yhdistelee kasvokkaista ja verkossa tapahtuvaa toimintaa. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset käytännön nuorisotyöhön ja -toimintaan arvioitiin verrattain vähäisiksi. Aluehallintovirastojen, nuorisokeskusten ja nuorisoalan järjestöjen edustajien vastauksissa vaikutukset arvioitiin suuremmiksi. Kuntien päätöksillä on ollut merkittävästi vaikutusta käytännön nuorisotyöhön ja -toimintaan. Kunnasta riippuen resurssit ovat saattaneet lisääntyä, pysyä samana tai vähentyä. Väliaikaiset lisäresurssit esimerkiksi valtionavustusten muodossa on nähty erittäin merkittäviksi ja tarpeellisiksi. Koronakriisi on opettanut, että varautumista täytyy parantaa. Julkiset valmius- ja kriisisuunnitelmat tulee päivittää arvioimalla uudelleen ennakoidut riskit ja sisällyttämällä pandemian opit osaksi suunnitelmia. Osana päivitystyötä on syytä hahmottaa varautumisen kokonaisuutta systeemitasolla ja selkeyttää eri toimijoiden välisiä suhteita, ja tätä kautta huomioida nuorisoalan toimijoiden rooli osana kokonaisuutta. Suunnitelmien tulee mahdollistaa selkeiden ohjeistuksien antaminen eri toimijoille kriisitilanteessa. Turvaamalla nuorisotoimialan resurssit voidaan varautua tulevaisuuteen ja ennakoida riskejä. Selvityksen tuloksia esiteltiin webinaarissa 17.6.2021 ja NUORI2022 Etkot -tapahtumassa 16.9.2021. Materiaalit Selvitys koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan, loppuraportti 20.9.2021 Koronakriisin vaikutukset nuorisotoimialaan, tulosten esittelydiat 16.9.2021 Yhteystiedot Eija Kauniskangas, vs. pääsihteeri, Valtion nuorisoneuvosto eija.kauniskangas@gov.fi p. 050 567 2772 Tommi Ranta, toimitusjohtaja, MDI tommi.ranta@mdi.fi p. 040 588 2839 korona nuoret nuorisotoimiala nuorisotyö pandemia selvitys Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan Tiedotteet 25.8.2026 MDI on kehittänyt kansainvälisen indeksin, joka tarkastelee eri OECD-maiden menestystekijöitä poikkeuksellisen laajasti. Suomi sijoittuu indeksissä kuudenneksi 38 OECD-maan joukossa. Suomen vahvuutena on yhteiskunnallinen kestävyys, mutta elinvoiman osalta sijoitus on heikentynyt dramaattisesti vuodesta 2014 lähtien. Indeksin kärkikolmikossa ovat Islanti, Sveitsi ja Norja. Lue lisää Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan
MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia Tiedotteet 21.5.2026 MDI toteutti opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräaikaisen korotuksen vaikutuksista. Kolmivuotisessa kokeilussa työnantajille maksettiin korotettua korvausta alle 20-vuotiaista oppisopimusopiskelijoista. Selvityksestä ilmenee, että kokeilu tuki nuorten oppisopimusten lisääntymistä ja vahvisti oppisopimuksen tunnettuutta ja käyttöä. Lue lisää MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia
Maahanmuuttaneet alttiimpia muuttamaan maan sisällä, pysyvän oleskeluluvan puute vaikeuttaa juurtumista Tiedotteet 21.4.2026 MDI toteutti tänä keväänä selvityksen, jossa koottiin tietoa maahanmuuttaneiden muutoista maan sisällä. Selvityksen tilastollinen tarkastelu osoittaa, että Uusimaa on muuttokohteena maahanmuuttajille keskeinen kaikkialla Suomessa. Kyselyyn vastanneista selvä enemmistö haluaisi jäädä Suomeen, mutta ilman pysyvää oleskelulupaa oma asema koetaan epävarmaksi. Lue lisää Maahanmuuttaneet alttiimpia muuttamaan maan sisällä, pysyvän oleskeluluvan puute vaikeuttaa juurtumista
