Tiedote: Koronakriisi vauhditti nuorisotoimialan digiloikkaa

MDI ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ovat toteuttaneet selvityksen koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan. Selvityksen toimeksiantaja on valtion nuorisoneuvosto. Tulosten perusteella nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti. Siirtyminen verkkoympäristöön muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa.

Koronakriisin keskeinen vaikutus on ollut alan digitalisaatiokehityksen nopea kiihtyminen. Siirtyminen verkkoympäristöön muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa. Koronakriisin myötä asetetut rajoitteet kuitenkin haastoivat alan kykyä toimia nuorten hyvinvoinnin tukena. Toiminta on koronakriisin aikana tavoittanut nuorisotyön eri muodoissa samoja kohderyhmiä kuin ennen koronapandemiaa, ja merkittävimmät erot ovatkin kohderyhmien sisäisiä. Tavoitettujen nuorten joukko on yleisesti kasvanut ja heterogeenistynyt.

Selvityksen kohderyhminä olivat erityisesti kuntien nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta, nuorisoalan järjestöt ja nuorisokeskukset. Kyselyyn ja haastatteluihin osallistuivat myös nuorisoalan hallinnon edustajat. Nuorisoalan toimijoista lähes puolet (47 %) kertoo, että toiminnan tavoittama nuorten joukko on muuttunut koronakriisin aikana. Samaan aikaan lähes kolmannes vastaajista (32 %) kertoo tavoittavansa alle puolet niistä nuorista, joiden kanssa on toiminut ennen koronakriisiä. Toisaalta lähes kaksi kolmesta (64 %) alan ammattilaisesta kertoo tavoittaneensa nuoria, joiden kanssa ei aiemmin ole työskennellyt.

Selvityksen perusteella nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti – nuorisotyötä ja -toimintaa mukautettiin onnistuneesti kovassa paineessa. Ryhmämuotoista toimintaa ja yksilöllistä työtä ryhdyttiin välittömästi suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalisesti. Myös jalkautuvaa työtä ryhdyttiin välittömästi sopeuttamaan poikkeustilanteessa toteutettavaksi. Pääperiaatteena toiminnan suunnittelemisessa ja tarjoamisessa on ollut ajatus, miten poikkeustilanteessa voitaisiin toimia nuoren kannalta mahdollisimman normaalisti.

Alalla on tapahtunut todellinen digiloikka. Verkossa tapahtuvan toiminnan määrä on kasvanut merkittävästi, ja erilaiset digitaaliset alustat ja välineet on otettu laajassa mitassa käyttöön. Kolme neljästä nuorisoalan ammattilaisesta kertoo löytäneensä verkossa tapahtuvaan nuorisotyöhön tiloja, joissa ei ole aiemmin työskennellyt. Toiminta onkin laajentunut perinteisten miljöiden ulkopuolelle, ja jalkautuvan työn määrä on lisääntynyt. Toiminnan uskotaan jatkuvan uudessa normaalissa niin sanottuna hybridimallina, joka yhdistelee kasvokkaista ja verkossa tapahtuvaa toimintaa.

Koronakriisin taloudelliset vaikutukset käytännön nuorisotyöhön ja -toimintaan arvioitiin verrattain vähäisiksi. Aluehallintovirastojen, nuorisokeskusten ja nuorisoalan järjestöjen edustajien vastauksissa vaikutukset arvioitiin suuremmiksi. Kuntien päätöksillä on ollut merkittävästi vaikutusta käytännön nuorisotyöhön ja -toimintaan. Kunnasta riippuen resurssit ovat saattaneet lisääntyä, pysyä samana tai vähentyä. Väliaikaiset lisäresurssit esimerkiksi valtionavustusten muodossa on nähty erittäin merkittäviksi ja tarpeellisiksi.

Koronakriisi on opettanut, että varautumista täytyy parantaa. Julkiset valmius- ja kriisisuunnitelmat tulee päivittää arvioimalla uudelleen ennakoidut riskit ja sisällyttämällä pandemian opit osaksi suunnitelmia. Osana päivitystyötä on syytä hahmottaa varautumisen kokonaisuutta systeemitasolla ja selkeyttää eri toimijoiden välisiä suhteita, ja tätä kautta huomioida nuorisoalan toimijoiden rooli osana kokonaisuutta. Suunnitelmien tulee mahdollistaa selkeiden ohjeistuksien antaminen eri toimijoille kriisitilanteessa. Turvaamalla nuorisotoimialan resurssit voidaan varautua tulevaisuuteen ja ennakoida riskejä.

Selvityksen tuloksia esiteltiin webinaarissa 17.6.2021 ja NUORI2022 Etkot -tapahtumassa 16.9.2021.

Materiaalit

Selvitys koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan, loppuraportti 20.9.2021

Koronakriisin vaikutukset nuorisotoimialaan, tulosten esittelydiat 16.9.2021

Yhteystiedot

Eija Kauniskangas, vs. pääsihteeri, Valtion nuorisoneuvosto
eija.kauniskangas@gov.fi
p. 050 567 2772

Tommi Ranta, toimitusjohtaja, MDI
tommi.ranta@mdi.fi
p. 040 588 2839

Viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskustoiminnan konseptointi -raportti valmistui oikeusministeriölle

Viharikosten ja vihatekojen ilmiö on monimuotoinen, ja siihen pureutuminen edellyttää yhteisiä toimia monilta eri yhteiskunnan osa-alueilta. Oikeusministeriö on kuluvalla hallituskaudella…

Lue lisää Viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskustoiminnan konseptointi -raportti valmistui oikeusministeriölle

Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -raportti esittelee ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa Suomen saaristosta. Tieto on esitetty saaristoluokitusta hyödyntäen sekä koko Suomen tasolla että yksityiskohtaisemmin maakuntatasolla. Eri puolelta Suomea löytyy hyvin vaihtelevia saaristoalueita, jotka toimivat myös tärkeinä työnteon, asumisen ja vapaa-ajanviettopaikkoina. Saaristoalueille ominaisia piirteitä ovat myös niiden ainutlaatuisuus luonnon- ja maisema-arvoiltaan sekä kulttuurihistorian näkökulmasta.

Lue lisää Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta

FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.”

FCG ja julkisen sektorin konsultointiin keskittynyt MDI yhdistävät voimansa, kun FCG Finnish Consulting Group Oy ostaa MDI Public Oy:n koko osakekannan. Molempien yritysten asiakkaiden sopimussuhteet säilyvät ennallaan, eikä kaupalla ole henkilöstövaikutuksia. MDI:n henkilöstö siirtyy työskentelemään FCG:n toimistoille 1.1.2023 alkaen.

Lue lisää FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.”