Tiedote: Koronakriisi vauhditti nuorisotoimialan digiloikkaa

MDI ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ovat toteuttaneet selvityksen koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan. Selvityksen toimeksiantaja on valtion nuorisoneuvosto. Tulosten perusteella nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti. Siirtyminen verkkoympäristöön muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa.

Koronakriisin keskeinen vaikutus on ollut alan digitalisaatiokehityksen nopea kiihtyminen. Siirtyminen verkkoympäristöön muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa. Koronakriisin myötä asetetut rajoitteet kuitenkin haastoivat alan kykyä toimia nuorten hyvinvoinnin tukena. Toiminta on koronakriisin aikana tavoittanut nuorisotyön eri muodoissa samoja kohderyhmiä kuin ennen koronapandemiaa, ja merkittävimmät erot ovatkin kohderyhmien sisäisiä. Tavoitettujen nuorten joukko on yleisesti kasvanut ja heterogeenistynyt.

Selvityksen kohderyhminä olivat erityisesti kuntien nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta, nuorisoalan järjestöt ja nuorisokeskukset. Kyselyyn ja haastatteluihin osallistuivat myös nuorisoalan hallinnon edustajat. Nuorisoalan toimijoista lähes puolet (47 %) kertoo, että toiminnan tavoittama nuorten joukko on muuttunut koronakriisin aikana. Samaan aikaan lähes kolmannes vastaajista (32 %) kertoo tavoittavansa alle puolet niistä nuorista, joiden kanssa on toiminut ennen koronakriisiä. Toisaalta lähes kaksi kolmesta (64 %) alan ammattilaisesta kertoo tavoittaneensa nuoria, joiden kanssa ei aiemmin ole työskennellyt.

Selvityksen perusteella nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti – nuorisotyötä ja -toimintaa mukautettiin onnistuneesti kovassa paineessa. Ryhmämuotoista toimintaa ja yksilöllistä työtä ryhdyttiin välittömästi suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalisesti. Myös jalkautuvaa työtä ryhdyttiin välittömästi sopeuttamaan poikkeustilanteessa toteutettavaksi. Pääperiaatteena toiminnan suunnittelemisessa ja tarjoamisessa on ollut ajatus, miten poikkeustilanteessa voitaisiin toimia nuoren kannalta mahdollisimman normaalisti.

Alalla on tapahtunut todellinen digiloikka. Verkossa tapahtuvan toiminnan määrä on kasvanut merkittävästi, ja erilaiset digitaaliset alustat ja välineet on otettu laajassa mitassa käyttöön. Kolme neljästä nuorisoalan ammattilaisesta kertoo löytäneensä verkossa tapahtuvaan nuorisotyöhön tiloja, joissa ei ole aiemmin työskennellyt. Toiminta onkin laajentunut perinteisten miljöiden ulkopuolelle, ja jalkautuvan työn määrä on lisääntynyt. Toiminnan uskotaan jatkuvan uudessa normaalissa niin sanottuna hybridimallina, joka yhdistelee kasvokkaista ja verkossa tapahtuvaa toimintaa.

Koronakriisin taloudelliset vaikutukset käytännön nuorisotyöhön ja -toimintaan arvioitiin verrattain vähäisiksi. Aluehallintovirastojen, nuorisokeskusten ja nuorisoalan järjestöjen edustajien vastauksissa vaikutukset arvioitiin suuremmiksi. Kuntien päätöksillä on ollut merkittävästi vaikutusta käytännön nuorisotyöhön ja -toimintaan. Kunnasta riippuen resurssit ovat saattaneet lisääntyä, pysyä samana tai vähentyä. Väliaikaiset lisäresurssit esimerkiksi valtionavustusten muodossa on nähty erittäin merkittäviksi ja tarpeellisiksi.

Koronakriisi on opettanut, että varautumista täytyy parantaa. Julkiset valmius- ja kriisisuunnitelmat tulee päivittää arvioimalla uudelleen ennakoidut riskit ja sisällyttämällä pandemian opit osaksi suunnitelmia. Osana päivitystyötä on syytä hahmottaa varautumisen kokonaisuutta systeemitasolla ja selkeyttää eri toimijoiden välisiä suhteita, ja tätä kautta huomioida nuorisoalan toimijoiden rooli osana kokonaisuutta. Suunnitelmien tulee mahdollistaa selkeiden ohjeistuksien antaminen eri toimijoille kriisitilanteessa. Turvaamalla nuorisotoimialan resurssit voidaan varautua tulevaisuuteen ja ennakoida riskejä.

Selvityksen tuloksia esiteltiin webinaarissa 17.6.2021 ja NUORI2022 Etkot -tapahtumassa 16.9.2021.

Materiaalit

Selvitys koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan, loppuraportti 20.9.2021

Koronakriisin vaikutukset nuorisotoimialaan, tulosten esittelydiat 16.9.2021

Yhteystiedot

Eija Kauniskangas, vs. pääsihteeri, Valtion nuorisoneuvosto
eija.kauniskangas@gov.fi
p. 050 567 2772

Tommi Ranta, toimitusjohtaja, MDI
tommi.ranta@mdi.fi
p. 040 588 2839

Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Lue lisää Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee