Tervetuloa keskustelemaan hyvästä elämästä kutistuvilla alueilla ja niiden yhteisöissä

Väestöennusteet puhuvat kovaa kieltään. Vain kolme suomalaista kaupunkiseutua näyttää nykytietojen valossa olevan kasvupolulla vuoteen 2040.  Mihin tulisi kiinnittää huomiota aluesuunnittelun käytännön ja toimintapolitiikan kannalta? Millaista on hyvä elämä supistuvilla alueilla? Jos ”suunnitelma A” on epäonnistunut, millaisia ovat alueiden omat vaihtoehtoiset  strategiat, ”Suunnitelma B:t”? Miten kansallisella politiikalla pitäisi tällaisiin suunnitelmiin vastata? Millaisia tulevaisuuksia olemme rakentamassa monimuotoisessa maaseudun ja kaupunkien mosaiikissa?

Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua viime aikoina ja keskustelu jatkuu Seinäjoella kesäkuussa, jossa kokoontuu pohjoismaisen aluetutkimuksen konferenssi NORSA (https://events.uta.fi/norsa2019/). MDI on kutsunut konferenssin yhteyteen monipuolisen asiantuntijajoukon keskustelemaan viime aikoina paljon puhuttaneesta supistuvien alueiden aiheesta. Joukko näkemyksellisiä keskustelijoita ja aluekehityksen hallinnon ja käytännön taitajia kohtaa tutkijat paneelissa, jossa ei vaikeitakaan aiheita kaihdeta. Mukana keskustelussa ovat muun muassa pohjoismaisen aluesuunnittelun ja -kehittämisen tutkimuslaitoksen Nordregion johtaja Kjell Nilsson, Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen, Etelä-Pohjanmaan liiton Miika Laurila ja Maa- ja metsätalousministeriön Laura Jänis.

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme! Mukaan pääset ilmoittautumalla konferenssiin 20.5. mennessä oheisesta linkistä: https://events.uta.fi/norsa2019/registration/

MDI:n järjestämä paneelikeskustelu on osa NORSA-konferenssia Seinäjoella 18. kesäkuuta, klo 10.30-12.00.

Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla

Naisten tietotyö Suomessa keskittyy hyvin vahvasti kaupunkialueille. Maaseudulla koulutuksen toimialan merkitys naisten tietotyössä on korostunut huomattavasti, mutta samalla koulutuksen keskittäminen vähentää työpaikkoja. Naisten tietotyön edistäminen maaseudulla vaatii maaseudun työpaikkarakenteen kehittämistä, työurien haasteisiin pureutumista sekä naiserityisten kysymysten tunnistamista, todetaan 17.6.2022 julkistettavissa UUTTU-hankkeen tuloksissa. Tutkimushankkeessa kartoitettiin uuden työn mahdollisuuksia edistäviä ja jarruttavia tekijöitä maaseudulla naisten näkökulmasta.

Lue lisää Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla