Blogi: Tampere-ilmiö on kiihtymis- ja leviämisvaiheessa – miksi Tampere on vuodesta toiseen yksi koko maan vetovoimaisimmista kaupungeista?

Tampere ja Tampereen kaupunkiseutu on noussut korona-aikana koko maan vetovoimaisimmaksi alueeksi maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Tampere sai määrällisesti eniten muuttovoittoa vuonna 2020, ja ennakkotietojen perusteella saamassa myös vuonna 2021. Tampere on määrällisen vetovoiman lisäksi muuttajien laadullinen suosikkikohde. Tampere nousee toistuvasti erilaisissa kyselyissä ja haastatteluissa kärkeen, kun muuttajilta tai muuttoa harkitsevilta kysytään suosikkikohteita. Tampere koetaan paikkana, johon on alhainen kynnys tulla, jäädä ja kotiutua tai korkea kynnys lähteä. Entä mihin Tampereen muuttovetovoima perustuu? Miksi Tampere kerää vuosikymmenestä toiseen tasaisesti muuttovirtoja koko maasta? Mihin perustuu se, että Tampere on erilaisten kyselyiden ja haastatteluiden suosikkikohde, superlatiivien hymypoika tai -tyttö kaupunki?

Etsimme tilastojen ja omien tulkintojemme avulla vastausta Tampere-ilmiön takana olevista syistä. Käymme aluksi läpi Tampereen vetovoimaa lyhyellä aikavälillä vertaamalla Tampereen kuntien välistä nettomuuttoa ennen koronakriisiä vuosina 2015-2019 ja koronakriisin aikana vuosina 2020-2021. Tämän jälkeen arvioimme Tampereen muuttovetovoiman kehitystä ja positiota suhteessa muihin kuntiin pitkällä aikavälillä vuosina 1980-2020. Lopuksi esitämme Tampereen muuttovetovoiman osalta kokoavasti kuusi vetovoimatekijää, jotka selittävät osaltaan Tampereen menestymistä.

Tampereen muuttovetovoima ennen koronakriisiä ja koronakriisin aikana

Tampere sai ennen koronakriisiä tammi-lokakuussa vuosina 2015-2019 keskimäärin noin 2 100 henkilöä muuttovoittoa. Tampereen muuttovirrat tulivat tasaisesti ympäri maata. Tampereen muuttotappiot kohdistuivat käytännössä vain pääkaupunkiseudulle, Tampereen kehyskunnille ja Turulle.

Tampereen muuttovoiton määrä pysyi ensimmäisenä koronavuonna tammi-lokakuussa 2020 samalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Tampereen muuttovoitot kasvoivat muista kaupungeista. Suurin muutos oli muuttotappion puolittuminen suhteessa pääkaupunkiseutuun: Tampere kärsi ennen koronakriisiä keskimäärin -926 henkilöä muuttotappiota pääkaupunkiseudulle ja -408 henkilöä tammi-lokakuussa 2020. Sen sijaan Tampereen muuttotappiot omalle lähialueelleen kasvoivat.

Tampereen muuttovoitto on vuoden 2021 tammi-lokakuussa jäänyt määrällisesti vain hieman edellisistä vuosista. Suurin yksittäinen muutos on pääkaupunkiseudulle kärsittyjen muuttotappioiden kääntyminen ensimmäisen kerran muuttovoitoksi (+112). Tampere on saanut aiempaa enemmän muuttovoittoa muun muassa Jyväskylästä, Oulusta, Lahdesta ja Hämeenlinnasta sekä aiempaa vähemmän Kuopiosta, Porista, Joensuusta ja Vaasasta. Tampereen muuttotappiot omalle kehysalueelle eli ensimmäisen asteen kehyskunnille ovat samalla tasolla kuin vuonna 2020. Tampere on lisäksi kärsinyt aiemmasta poiketen vähäisiä muuttotappiota Tampereen toisen asteen kehyskunnille, kuten Orivedelle, Akaalle, Pälkäneelle tai Vesilahdelle. Muuttovoitot muulta Pirkanmaalta ja koko maan maaseutumaisista kunnista ovat vähentyneet. Toisin sanoen Tampereen vetovoima suhteessa suuriin kaupunkeihin on kasvanut, mutta asema suhteessa omaan kehysalueeseen ja suurten kaupunkien ulkopuoliseen Suomeen on heikentynyt. Seuraavassa graafissa on kuvattu muuttosuunnittain Tampereen muuttovetovoimaa maan sisältä ennen korona-aikaa tammi-lokakuussa vuosina 2015-2019 ja korona-aikana vuosina 2020-2021.

Taulukko 1. Tampereen muuttovetovoima eräiden kuntien kanssa ennen koronakriisiä vuosina 2015-2019 ja koronakriisin aikana 2020-2021/M10 (Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; väestönmuutosten ennakkotiedot-erillisaineisto)

Tampereen muuttovetovoima ei ole uusi tai yllättävä asia

Tampereen kasvu ja vetovoima ei ole uusi tai yllättävä asia. Tampere on ollut vetovoimainen muuttokohde jo 1880-luvun teollistumisesta alkaen. Tampereen kasvu on jatkunut siitä lähtien vaihtelevalla voimakkuudella kaikissa yhteiskunnan kehitysvaiheissa. Tampereen vahvuutena on ollut kyky houkutella muuttajia oman lähialueen lisäksi tasaisesti koko maasta ainoana kaupunkina pääkaupunkiseudun lisäksi. Tampere on kasvukeskuksena koettu muualla Suomessa houkuttelevana muuttokohteena ja vaihtoehtona pääkaupungille. Kehitystä on vauhdittanut hyvä sijainti ja saavutettavuus sekä varsinkin Tampereen korkeakoulut viimeisten vuosikymmenien aikana. Seuraavassa kuviossa kuvataan Tampereen muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja keskeisiä kaupunkikehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä vuosina 1980-2021.

Kuvio 1. Tampereen muuttovoitto maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 1980-2021/M1-10 (Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; väestönmuutosten ennakkotiedot)

Tampereen muuttovetovoima maan sisäisessä muuttoliikkeessä on vaihdellut merkittävästi viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Muutoksen perspektiiviä kuvaa se, että Tampere oli nykykuntarakenteella 309 kunnan joukossa neljän eniten muuttotappiota saaneen kunnan joukossa 1980-luvun alkupuolella ja vielä vuonna 1989. Tampere on ollut erityisen vetovoimainen vasta 1990-luvulta alkaen. Tampere sai muuttovoittoa maan sisältä vain 124 henkilöä 1980-luvulla, mutta muuttovoitto nousi 14 600 henkilöön 1990-luvulla, 8 600 henkilöön 2000-luvulla ja edelleen 15 900 henkilöön 2010-luvulla.

Tampere nousi ensimmäisen kerran kolmen muuttovetovoimaisimman kunnan joukkoon syvän laman syövereissä vuonna 1991 ja pysyi kolmen muuttovetovoimaisimman kunnan joukossa vuosina 1991-1998. Hyvä kehitys jatkui myös 2000-luvulla, jolloin Tampere oli useimpina vuosina vetovoimaisimpien kuntien joukossa. 1990-luvun käänteen takana oli kotikuntalain muutos vuonna 1994, kun opiskelijat saivat kirjautua opiskelupaikkakuntiensa asukkaiksi. Tampereen vauhtia lisäsi entisestään Euroopan unioniin liittymisen jälkeen kansallinen suunnanmuutos eli vahvat panostukset korkeakouluihin ja kaupunkipolitiikkaan sekä osaamis-, tieto- ja innovaatiovetoiseen kasvupolitiikkaan. Nokia-ilmiö toi vielä kirsikan hyvän kakun päälle. Tietoyhteiskuntaan siirtyminen johti keskittyvään väestönkehitykseen.

Tampereelle 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli hitaamman kasvun aikaa Nurmijärvi-ilmiön vuoksi: kehyskunnat houkuttelivat runsaasti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Koko seudun väestöpohja kasvoi huomattavan paljon keskuskaupungin kasvun hidastumisesta huolimatta. Tampere nousi silti koko maan muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi ennen finanssikriisiä vuonna 2006.

Tampereen toinen kasvupiikki liittyy 2010-luvun vahvistuneeseen kaupungistumis- ja keskittymiskehitykseen. Ajanjaksolla korostuivat keskusten lisääntynyt asuntotuotanto, liikenneyhteyksiin panostaminen, kansainvälistyminen ja urbaaniin elämäntapaan liittyvät vetovoimatekijät. Tampereen muuttovetovoima on jatkunut korona-aikana. Tampere on ollut vuodesta 2010 alkaen määrällisesti joka vuosi koko maan viiden vetovoimaisimman kunnan joukossa. Tampere oli kaikista vetovoimaisin kunta vuonna 2018 ja on ollut kärjessä myös koronakriisin aikana vuosina 2020-2021.

Kiteytettynä voi todeta, että Tampere on ollut ja on osaamis- ja innovaatiovetoisen kasvupolitiikan suurimpia hyötyjiä 1990-luvulta 2020-luvulle.

Seuraavassa kuviossa tarkastellaan Tampereen positiota muuttovoiton määrässä vuosittain ja kunnittain vuosina 1980-2021

Kuvio 2. Tampereen positio muuttovetovoimassa kaikkien kuntien joukossa nykykuntarakenteella vuosina 1980-2021/M1-M10 (Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; väestönmuutosten ennakkotiedot)

Tampereen muuttovetovoima perustuu samanaikaisesti useaan vetovoimatekijään

Alueen vetovoimalla tai vetovoimaisuudella viitataan paikan houkuttelevuuteen, haluttavuuteen, kiinnostavuuteen tai dynaamisuuteen ulkopuolisten näkökulmasta. Kyse on alueen ulkopuolisten toimijoiden kollektiivisesta näkemyksestä, joka voi perustua tietoon, subjektiivisiin havaintoihin ja kokemuksiin tai alueeseen liitettyihin mieli- ja mainekuviin. Alueen vetovoimaa voidaan mitata tilastojen (väestö- ja muuttotilastot, asumisen ja rakentamisen tilastot) tai kyselyiden ja haastattelujen avulla (muuttohalukkuuskyselyt, imagokyselyt jne.). Alueen vetovoimatekijät voidaan edelleen jakaa kuuteen erilaiseen näkökulmaan kuvion 3 tavoin.

Kuvio 3. Tampereen kasvua selittävät vetovoimatekijät (Lähde: Timo Aro 2021)

Tampereen (ja Tampereen seudun) kovat vetovoimatekijät liittyvät sen sijaintiin, kokoon ja asemaan koko maan toiseksi suurimpana asukas- ja työpaikkakeskittymänä. Tampere ja sen ympärillä oleva kaupunkiseutu toimii kansallisesti merkittävänä solmupisteenä, jonka työpaikka-, koulutus- ja palvelutarjonta on ylivertainen Helsingin ja Turun seudun tavoin muuhun maahan verrattuna. Tampere hyötyy myös sijainti- ja saavutettavuusedusta kaikilla kulkumuodoilla.

Tampereen pehmeät vetovoimatekijät liittyvät ennen muuta koulutustarjontaan kaikilla koulutusasteilla ja muihin työn ulkopuolella oleviin tekijöihin, kuten vetovoimapalveluihin eli kulttuuri, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluihin, tapahtumiin, elämyksiin, ilmapiiriin, elävyyteen ja ennen muuta kerroksellisuuteen ja vaihtoehtojen runsauteen. Tampereen yksi merkittävä onnistuminen liittyy kohtuullisen menestykselliseen asuntopolitiikkaan: asuntotuotanto on hyvällä tasolla ja segregaatiokehitykseen liittyvät piirteet ovat pysyneet paremmin hallinnassa kuin esimerkiksi Turussa tai Helsingissä.

Tampereen kasvu- ja kilpailuetua tuottavat tekijät

Tampereella on ollut alkuetu puolellaan luonnonmaantieteen, sijainnin, saavutettavuuden ja historiallisen kehityksen ansiosta. Tampereen kehityskaaressa toteutuu positiivisen polkuriippuvuuden kaava: kun väestön, työpaikkojen, osaamisen ja yritysten keskittyminen on kerran käynnistynyt, se on laajentanut ja vahvistanut alueen positiivista hyvän kierrettä.

Tampereen sijainti- ja saavutettavuusetu perustuu kirjaimellisesti sijaintiin. Tampere sijaitsee sisämaassa hyvien tie- ja rautatieyhteyksien varrella, pääväylien solmupisteessä. Tampere on yksi kasvukolmion kärjistä. Kriittinen menestystekijä on juna, joka kulkee yhtäältä Tampereen ja Helsingin välillä, nykyisin Tampereen sisällä ja lähitulevaisuudessa Tampereen kaupunkiseudun sisällä. Tampereen ydinalueella on riittävästi niin kutsuttua kriittistä massaa Suomen kontekstissa eli väestöä, työpaikkoja, yrityksiä, korkeakouluja jne. Tampereen 30 minuutin vaikutusalueella asuu noin 412 000 henkilöä ja sijaitsee 170 000 työpaikkaa. 30 minuutin vaikutusalue on koko maan toiseksi suurin. 60 minuutin vaikutusalueella asuu yhteensä noin kaksi miljoonaa henkilöä ja sijaitsee noin 880 000 työpaikkaa. Tampereesta on korona-aikana yhä selvemmin tullut vaihtoehto pääkaupunkiseudulle, Suomen Göteborg. Tampereella asumisen hintataso on pysynyt toistaiseksi siedettävänä pääkaupunkiseutuun verrattuna. Tampere on nuorille aikuisille ja muulle aikuisväestölle houkutteleva vaihtoehto asumisen hinnan puolesta, jos haluaa asua omistusasunnossa urbaanissa isossa kaupungissa.

Tampereen demografinen etu liittyy väestönkehitykseen, väestö- ja ikärakenteeseen, huoltosuhteisiin, vetovoimaan ja ennakoituun tulevaan väestönkehitykseen. Tampereen väestö on kasvanut keskimäärin 2700 henkilöllä vuodessa vuosina 2010-2020. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2021) mukaan Tampere kasvaisi noin 36 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä eli keskimäärin noin 1800 henkilöä vuodessa. Kaikki väestönkehityksen osatekijät ovat positiivisia. Tampereen väestön keski-ikä oli 41 vuotta vuoden 2020 lopussa, joka on 2,4 vuotta vähemmän kuin keskimäärin koko maassa. Tampereen väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde ovat kuntien kilpailukykyisimmässä viidenneksessä. Tampereen muuttovetovoima on ollut kärkiluokkaa koko maassa 1990-luvulta alkaen.

Tampereen osaamisetu liittyy ennen kaikkea alueen väestön koulutustasoon, laajaan koulutustarjontaan kaikilla koulutusasteilla, korkeakoulujen aloituspaikkojen määrään sekä alueen tutkimus- ja kehitysmenoihin. Tampereen korkeakouluissa opiskeli yhteensä noin 31 200 korkeakouluopiskelijaa ja noin 18 900 ammatillisen toisen asteen opiskelijaa vuoden 2020 lopussa. Tampereen yli 15-vuotiaasta väestöstä 38,3 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon (koko maa 32,6 %) vuonna 2020. Tampereen seudun tutkimus- ja kehitysmenot seuduittain olivat neljänneksi korkeimmat asukasta kohden laskettuna Oulun, Vaasan ja Helsingin seudun jälkeen vuosina 2017-2019. Helsingin tavoin Tampereelle tullaan opiskelemaan koko maasta, kun muihin korkeakoulukaupunkeihin haetaan opiskelemaan rajatummalta rekrytointialueelta.

Tampereen mentaalinen etu viittaa kykyyn tehdä toistuvasti merkittäviä strategisia valintoja ja päätöksiä, jotka tuovat alueelle sekä edelläkävijyyttä että lisäävät myönteistä mainekuvaa. Tampere on tehnyt merkittäviä investointeja asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin, liikenteeseen ja liikkumiseen varsinkin 2010-luvulla. Tampereen kaupunkiseudusta on muodostunut hyvän keskinäisen yhteistyön, tekemisen ja vaikuttamisen ansiosta houkutteleva alusta uusille asukkaille, yrityksille ja investoinneille. Tampereen seudun vahvuus on myös useimmista muista kaupunkiseuduista poiketen kehittynyt ”pehmeä yhteistyökulttuuri”. Kaupunkiseutu on seudullisen yhteistyön edelläkävijä. Koko seudun elinvoiman ja vetovoiman kokonaisoptimointi tuo kiistatta parempia tuloksia kuin yksittäisen kunnan osaoptimointi. Alueen keskeisten toimijoiden välillä vaikuttaa olevan vahva luottamuspääoma. Tämä on edesauttanut alueen kehitystä palvelevan yhteisen tahtotilan luomisessa. Myönteinen ilmapiiri synnyttää muita myönteisiä kerrannaisvaikutuksia.

Tampereen mentaalinen etu kytkeytyy hyvään tunnettuuteen ja tulevaisuusetuun. Tampere ja muu kaupunkiseutu tekevät aktiivista tulevaisuustyötä, jonka avulla vaikutetaan omaehtoisesti alueen asemaan kiihtyvässä ja kiristyvässä kilpailussa. Tampereen kaupunkiseudulla varaudutaan aktiivisesti toimintaympäristön muutosilmiöihin. Alueen päätöksenteolle on ominaista tiedolla johtaminen sekä vahvat verkostoihin perustuvat toiminnalliset ja sopimukselliset yhteistyörakenteet.

Tampere on kokoaan isompi kaupunki – kestääkö siivet kasvun?

Tamperetta on kehitetty pitkään kokoaan isompana kaupunkina, joka näkyy merkittävinä tulevaisuusinvestointeina rakentamiseen, liikenneinfraan ja liikkumiseen, kaupunkikehityskohteisiin, markkinointiin ja alueelliseen edunajamiseen. Tampereen yksi menestyksen salaisuus liittyy juurikin isoon henkiseen muutokseen: kaupunki ja -seutu haluavat kasvaa ja alueen toimijat tekevät paljon työtä kasvun edellytysten varmistamiseksi isoissa ja pienissä asioissa. Alue haluaa olla Suomen kakkosmetropolialue ja kilpailla yhä useimmissa asioissa suoraan pääkaupunkiseudun kanssa.

Tampereen kaltaisella kasvukeskuksella on oltava luonnollisesti vetovoimaa, pitovoimaa ja lumovoimaa. Tampereen veto- ja pitovoimatekijöiden osalta suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät kasvun hallintaan, osaaja- ja työvoimapulan ratkaisemiseen, kansainvälisyyden lisäämiseen hyvän mainekuvan ylläpitämiseen ja varautumiseen kiristyvään kilpailuun niukkenevista resursseista pääkaupunkiseudun kanssa. Tampereen alueen kestävän kasvun kannalta parasta mahdollista tulevaisuustyötä on panostaa segregaatiokehityksen ehkäisyyn, luottamuksen ja pehmeän yhteistyökulttuurin jatkamiseen, hyvän mainekuvan ylläpitämiseen ja miellyttävien asuin- ja elinympäristöihin kehittämiseen.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?