Suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat edelleen johtoasemissa alueiden elinvoimaisuutta kuvaavassa indeksissä 

MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen kertoi EVP-indeksistä Kuntien rahoitus- ja johtamisfoorumissa Rafossa Lahdessa helmikuussa 2025. Kuva: Anssi Kumpula.

EVP-indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen sekä vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien 20 avainmuuttujan avulla. Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden talous-, tulo-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan kehitykseen. Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestön ja vetovoiman, asumisen ja rakentamisen sekä vapaa-ajan asumisen kehitykseen.    

EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntatalouteen perehtynyt hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja MDI:n neuvonantaja, valtiotieteiden tohtori Timo Aro. 

Kuntien kärkijoukko on säilynyt pääosin samana, keskinäisessä järjestyksessä muutoksia 

EVP-indeksissä tarkastelun kohteena olivat Manner-Suomen 293 kuntaa. EVP-kokonaisindeksin mukaan alueelliset erot ovat suuret maan eri osien välillä.  

Kuntien kärkijoukko on säilynyt pääosin samana, mutta keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut pieniä muutoksia. Maantieteellisesti sata parhaiten sijoittunutta kuntaa painottuivat ryppääksi Helsingin ja Kokkolan välisen viivan länsipuolelle ja Lapin maakuntaan.  

Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta yhteensä 21 sijaitsi Kasvukolmion alueella (pääkaupunkiseutu–Tampere–Turku), neljä kuntaa Lapissa ja viisi kuntaa muissa Manner-Suomen maakunnissa. Kymmenen parhaiten sijoittunutta kuntaa olivat Espoo, Helsinki, Kittilä, Pirkkala, Sipoo, Vantaa, Tuusula, Tampere, Kolari ja Kirkkonummi. 

Seutukaupungeista korkeimman indeksin saivat Pietarsaari, Rauma ja Parainen. Kehyskunnista kolmen kärjen muodostivat Pirkkala, Sipoo ja Tuusula. Maaseutukunnista kuuden kärkikunnan joukossa oli neljä kuntaa Lapista: kolmen kärki oli Kittilä, Kolari ja Inari. Lapin kunnissa matkailun lisäksi myös teollisuuden ja kaivosteollisuuden kehitys on nostanut EVP-indeksin tuloksia. 

Alueellista epätasapainoisuutta kuvaa se, että EVP-kokonaisindeksissä heikoimmin menestyneet kunnat ovat painottuneet Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen ja keskisen Suomen laajalle alueelle.  

– Koko maan tasapainoinen kehitys on alueellisesti entistä haastavammassa tilanteessa. Väestö- ja ikärakenteen muutoksiin, geopolitiikkaan, turvallisuuteen ja vihreisiin investointeihin liittyvät tekijät vahvistavat läntisen ja pohjoisen Suomen asemaa vahvan Uudenmaan lisäksi, korostaa Timo Aro. 

Talousluku mahdollistaa kuntien välisen vertailun yhtenäisellä mittarilla 

Elinvoimaindeksiä on päivitetty nyt niin, että mukana olevat kuntatalouden muuttujat, verotulot asukasta kohden sekä kertynyt ylijäämä, korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla. Talousluvun laskennassa indeksiin otettiin mukaan konsernitason tarkastelu, joka vastaa kriisikuntamittarien käsitteistöä. Tämä kuvaa paremmin kuntien vapaaehtoisen toiminnan panostuksen vaikutusta kokonaisuuteen. 

– EVP-indeksin 2020-luvun kehityksessä näkyy nyt vahvasti kuntien heikentynyt taloustilanne ja liikkumavara. Elinvoimaindeksiin mukaan otettu kuntien talousluku tarkastelee kuntakonsernien tilannetta ja rokottaa esimerkiksi useita isompia kaupunkeja, joissa elinvoiman kasvattamiseksi kunnan on ollut pakko panostaa myös velkarahoitukseen, ja konsernin nettolainakanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, toteaa Eero Laesterä.

Yhteystiedot

Timo Aro, 045 657 7890, timo.aro@mdi.fi 
Eero Laesterä, 0400 735 772, eero@laestera.fi
Valtteri Laasonen, 050 533 0604, valtteri.laasonen@mdi.fi 

EVP-indeksistä kertova esitys

Lataa EVP-indeksistä kertova esitys täältä. (Esitystä on päivitetty keskiviikkona 12.2. ja sivulla 25 oleva karttakuva korjattu.)