Sote-uudistuksen jälkeinen tilanne kiinnittää erityishuomion kuntien hyvinvointirooliin: hyvän elämän edellytykset tehdään paikallisesti

Hyvän elämän jäljillä ollut HYVIS-hanke kartoitti kuntien ja kyläyhteisöjen hyvää elämää. Nyt päättyneen tutkimushankkeen tuloksena syntyivät opaskirja ja mittaristo kuntien hyvinvointityön tueksi. Hyvinvoinnin seurannalle ei ole yhtä mittaria, vaan moniulotteisen ilmiön seuraaminen vaatii kuntakohtaista räätälöintiä. Hyvinvointityön kehittämiseen kunnissa tarvitaan myös rohkeita kokeiluja.

Hyvinvoinnin moninaiset tulkinnat ja hyvän elämän edellytykset ovat tulevaisuuden kunnan roolin ja kehittämisen keskiössä. Kuntalain (410/2015, 1 §) mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntien roolissa ja tehtäväkentässä tapahtuu sote-uudistuksen ja 2023 alusta aloittavien hyvinvointialueiden myötä merkittäviä muutoksia. Samalla kun sosiaali- ja terveyspalvelujen kova ydin siirtyy uusille hyvinvointialueille, kunnat säilyvät paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöinä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.

– Kuntakentässä tapahtuva muutos antaa mahdollisuuden kunnan uudistumiselle, jossa keskiössä voisi olla kunnan vahvempi rooli asukkaiden hyvinvoinnin mahdollistajana ja hyvinvoinnin alustana, toteaa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut johtava asiantuntija Elina Auri maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ne kunnat, jotka onnistuvat vakuuttamaan asukkaansa ja potentiaaliset muuttajat hyvän elämän edellytyksistä, ovat etulyöntiasemassa luotaessa perusteita sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden jälkeisille hyvinvointikunnille.

Hyvinvoinnille ei ole yhtä reseptiä

Kunnissa ympäri Suomen tehdään monimuotoista hyvinvointityötä, jolla edistetään kuntalaisten hyvinvointia, mitattuna sekä objektiivisin (esim. ikävakioitu sairastuvuusindeksi) että subjektiivisin (esim. elämänlaatunsa hyväksi tuntevien tai onnelliseksi itsensä kokeneiden osuus) terveyden ja hyvinvoinnin mittarein. Keskeisessä roolissa hyvinvointityössä ovat kuntastrategia sekä hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus.

Kunnille ei ole uudessa tilanteessa tarjota yhtä “oikeaa” hyvän elämän ja sen seurannan reseptiä, eikä myöskään yhtä mittaria.

– Lähdimme hankkeessa muotoilemaan indeksiä hyvinvoinnille, mutta nopeasti huomasimme, että yksittäinen indeksi tai mittari ei pysty tavoittamaan näin moniulotteista ilmiötä”, kertoo hanketta johtanut Kaisa Lähteenmäki-Smith.

Tunnistettuja esimerkkejä työkaluista ja toimintamalleista on silti jo olemassa monenlaisia. Parhaimmillaan kunta voi muotoilla uusien valtuustojen johtamisen tueksi “hyvän elämän ohjausnäkymän”, josta kunta voi valita oman strategiansa ja toimintaympäristönsä kannalta olennaiset seurantakohteet. Tässä ohjausnäkymässä on syytä huomioida sekä väestönrakenne, sosiaaliset suhteet, palvelut, toimeentulo ja työssäkäynti, koulutus, kuntatalous, terveys ja osallisuus.

Mittaroinnin lisäksi tarvitaan uusia kokeiluja ja kehittämisen rohkeutta

HYVIS-opas antaa työkaluja ajattelulle ja toiminnalle hyvinvoinnin kehittämisen alueella. Kehittämisen välineissä näkyy sekä yksilön, yhteisöjen että kuntaorganisaation merkitys, ja sekä tiedollisen kyvykkyyden että toiminnallisen uudistamisen eetos. Hyvinvointi ja ihmislähtöisyys ovat parhaimmillaan pienten kuntien selviytymisen, sopeutumisen ja kukoistuksen lähde.

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut HYVIS-hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä. Hanketta on toteuttanut MDI:n tutkijatiimi, yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Sami Tantarimäen kanssa. Työn toteutusta on tukenut MMM:n johdolla kokoontunut ohjausryhmä, jota on johtanut maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Elina Auri. Ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet Helsingin yliopiston Tomas Hanell, Kuntaliiton Taina Väre, TEM:n Hanna-Maria Urjankangas, THL:n Anna-Maria Isola ja VM:n Suvi Savolainen. Mukana kehittämistyössä on ollut 10 kumppanikuntaa eri puolilta Suomea.

Lämmin kiitos ohjausryhmälle, tutkijatiimille ja HYVIS-kumppanikunnille rakentavasta ja aktiivisesta keskustelusta hankkeen toteutuksen aikana.

Lisätietoja

Ohjausryhmän puheenjohtaja MMM:ssä
Elina Auri
elina.auri@gov.fi
050 531 3023

MDI:ssä
Projektin vastuullinen johtaja
VTT Kaisa Lähteenmäki-Smith,
kaisa.lahteenmaki-smith@mdi.fi
050 513 4810

Lue lisää

Hankesivu: HYVIS – hyvän elämän jäljillä

MDI mukana analysoimassa rakennemuutostyökaluja Suomessa

MDI oli mukana toteuttamassa selvitystä Suomessa käytössä olleista rakennemuutostyökaluista, joista raportissa erityisesti tarkastellaan äkilliseen rakennemuutokseen reagointia (ÄRM), alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) ennakoivan rakennemuutoksen toimia (ERM ja Silta-sopimuksia). Raportissa kuvataan suomalaisten työkalujen kehitystä ja ominaisuuksia sekä esitellään arvioinneista saatuja kokemuksia. Tarkemman tapaustutkimuksen kohteena oli Kainuussa tapahtunut UPM:n Kymmenen rakennemuutos.

Lue lisää MDI mukana analysoimassa rakennemuutostyökaluja Suomessa

Kulttuurisuunnitelmassa korostuvat lapset ja nuoret, tilakysymykset sekä kulttuurinen elinvoima – MDI tukemassa Jyväskylän kulttuurisuunnitelman laadintaa

MDI tuki Jyväskylän kaupunkia kulttuurisuunnitelman laadinnassa. Työssä laadittu kulttuurisuunnitelma toimii Jyväskylän kaupunkistrategian vankkana sisaruksena.

Lue lisää Kulttuurisuunnitelmassa korostuvat lapset ja nuoret, tilakysymykset sekä kulttuurinen elinvoima – MDI tukemassa Jyväskylän kulttuurisuunnitelman laadintaa