Seinäjoki Roasted -blogi: Seinäjoen ihme

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatieyhteyttä. Ovathan kaikki väkilukuaan viime aikoina kasvattaneet seutukunnat rautatiepaikkakuntia, lukuun ottamatta Helsingin kupeessa kasvavaa Porvoota ja piskuista Tunturi-Lapin seutukuntaa. Ilman rataa Seinäjoki olisi todennäköisesti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkittävän? Selvä enemmistöhän liikkuu autolla, ja bussiakin käyttää useampi kuin junaa. Tietotyöläiset ja opiskelijat matkustavat työnsä takia paljon muita enemmän. Toisin kuin vaikkapa tehdastyöläiset tai kaupan myyjät, he voivat tehdä työtään junassa. Ennen opiskelijat istuivat junassa nenä kiinni kirjassa, nyt edessä on läppäri. Junan ensimmäisessä luokassa jokseenkin kaikki tekevät työtä.

Itse luennoin ammatiksekseni. Minulle ei ole mikään vaiva käydä puhumassa Tampereella. Matkoihin menee kyllä lähes neljä tuntia, eli yksi keikka vie käytännössä koko päivän, mutta junassa aika menee kirjoittaessa tai sähköpostia lukiessa. Aika ratin takana olisi täysin hukkaan mennyttä, kuten lentokentän turvatarkastukseen jonotettaessakin.

Tämän takia luova luokka käyttää paljon junaa. Luovalla luokalla taas on ratkaiseva vaikutus paikkakuntien menestykseen.

Todennäköisesti rautateiden merkitys tulee kasvamaan entisestään, kun VR joutuu OnniBusin takia muuttamaan strategiaansa ja alentamaan lipunhintoja parhailla yhteysväleillään samalla, kun se karsii kannattamatonta liikennettä. Eteläisen Suomen rautatiepaikkakunnat verkostoituvat keskenään, eikä tämän verkoston ulkopuolella ole oikein tietä menestykseen.

Ei junayhteys tietenkään selitä kokonaan Seinäjoen ihmettä. Rautatie on ollut menestykselle välttämätön, mutta yksin se ei olisi riittänyt. Myös monella rautatiepaikkakunnalla menee huonosti. Kouvolassa junayhteys ei ole sentään pystynyt pitämään paperitehtaita pystyssä.

Ihmeellistä Seinäjoessa on se, että muut menestyneet kasvukeskukset ovat yliopistopaikkakuntia. On siis aivan kummallista, että Seinäjoki on menestynyt Vaasaa paremmin. Yksi selitys Seinäjoen vahvuudelle saattaakin olla Vaasan heikkoudessa. Vaasassa yhteistyö naapurikuntien kanssa ei ole mennyt mitenkään jouhevasti. Jostain syystä Vaasan yliopisto ei ole samanlainen vetovoimatekijä kuin vaikkapa Jyväskylän yliopisto.

Vaasa on rautatiepaikkakunta, mutta huono sellainen. Aika erilainen olisi koko Pohjanmaan aluerakenne, jos rautatie Ouluun olisi vedetty Vaasan kautta niin, että Vaasa olisi risteysasema, jossa päärata yhtyisi Turku–Oulu-rautatiehen.

Seinäjoen muuttovoitto on pääosin peräisin muualta Etelä-Pohjanmaalta – joko suoraan tai opiskelupaikkakunnan kautta. Erityistä tässä on se, että kaupunkiin muuttavat eteläpohjalaiset valitsevat juuri Seinäjoen eivätkä suurempia yliopistokaupunkeja tai Vaasaa. Se osoittaa kotimaakunnan arvostusta. Ei ole minultakaan helsinkiläisenä jäänyt huomaamatta, että eteläpohjalaiset ovat maakunnastaan ylpeitä.

Jotain erityistä on eteläpohjalaisessa kansanluonteessa. Kotiseudun arvostuksen ohella se näkyy yrittäjyytenä ja koko maakunnan suhteellisen hyvänä menestyksenä talouden vaikean murroskauden aikana.

Entisestä heikkoudesta on tullut vahvuus. Seinäjoella ei ole merkittävää raskasta teollisuutta. Jos olisi, se supistaisi nyt työvoimaansa, niin kuin kaikki suuret tehtaat tekevät. Kun ei ole ollut suuria työnantajia, ollaan myös henkisesti lähempänä yrittäjyyttä kuin siellä, missä melkein kaikki ovat palkansaajia ja tuntevat vain toisia palkansaajia.

Maaseutu tyhjenee nopeasti nuorista. Se ei voi pitkään toimia ehtymättömänä työvoimareservinä eikä Seinäjokikaan voi kuvitella saavansa loputtomasti merkittävää muuttovoittoa naapureiltaan. Maaltamuutossa eletään viimeistä vaihetta. Nyt jaetaan kaupunkien kortit alkavaan, tai oikeastaan jo alkaneeseen pudotuspeliin, jossa menestyvät kaupungit imevät väestöä muista kaupungeista. Kaupungit kilpailevat elinvoimasta ja asukkaista toisiaan vastaan, eivätkä enää maaseutua vastaan.

Kaupunkimaiset elinkeinot viihtyvät paremmin isoissa kaupungeissa, koska niissä on asiakaskuntaa monipuolisiin palveluihin. Kaikkialla maailmassa suuret kaupungit imevät väestöä pienistä.

Seinäjoki on ehtinyt kasvaa niin suureksi, että kokonsa puolesta se pystyy toimimaan monipuolisena kaupunkina, ja sillä on takanaan riittävästi kasautumisetua. Kaikki on kiinni siitä, että kaupunki pystyy houkuttelemaan nuoria palaamaan opintojensa jälkeen Seinäjoelle. Nuorten houkuttelu on keskeistä, koska vanhempana pääsääntöisesti asutaan siellä, mihin on nuorena päädytty.

Nuoret ovat asuinpaikkansa suhteen hyvin valikoivia. Elämä kaupungissa on muutakin kuin työssä käyntiä ja opiskelua. Se on tapahtumia, kulttuuria, yhdessäoloa. Kaunis kaupunki vetää ihmisiä puoleensa ja virkeä ilmapiiri. Provinssirock on hyvä, mutta ei riitä yksin, koska vuodessa on 365 päivää.

Seinäjoki voi olla turvallisin mielin, jos sosiaalisessa mediassa on paljon kutsuja erilaisiin tapahtumiin, ja jos ravintolapäivän kaltaiset kansanjuhlat saavat aikaan vipinää.

Mukavat kaupungit menestyvät. Siihen kannattaa panostaa.

Osmo Soininvaara