Saaristopolitiikka lipuu tulevaisuuteen

Suomalainen saaristopolitiikka täytti kesäkuun alussa 70 vuotta ja saaristoasiain neuvottelukunta SANK juhli 60-vuotista taivaltaan saaristoseminaarissa Turussa kesäkuun alussa. MDI onnittelee pitkän ja ansioituneen siivun tehneitä saaristokehittäjiä – erityisesti Mr. Saaristopolitiikkaa Jorma Leppästä, joka tämän vuoden aikana eläköityy mutta toivottavasti jatkaa saaristoaktivistina virkauran jälkeen. Turun seminaarissa MDI pohti saaristoalueiden kehittämisen tulevaisuutta. Kehittämisen kehykset näyttävät lupaavilta. Komission esitys Suomelle on suotuisa – kokonaissaanti on ensiesitysten valossa kasvussa ja harvan asutuksen rahoitus säilyy edelleen osana rahanjaon kriteeristöä. Matkailussa on suuri potentiaali, mutta saaristossa kyse ei ole volyymeistä vaan laadusta ja toimivuudesta. Kun Suomi pyrkii saamaan saaristoiset erityispiirteensä esiin, kannattaa kumppaneita hakea Ruotsista ja laajemmin Skandinaviasta ja Skotlannista. Saaristolait ovat uusiutumassa mielenkiintoisella tavalla – ja kuulemma Suomesta inspiroituneena – Skotlannin lisäksi myös Kroatiassa, jossa valtaa hajautetaan saarille. Perusvire on säilyttävästä politiikasta kohti saaristoalueita uusivaa kehittämispolitiikkaa. MDI:n selvitys eurooppalaisista saaristo- ja vesistöpolitiikoista valmistuu alkusyksystä.

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.