Metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn tietopohjan päivitys sekä metropolialueen ja uudenmaan väestöennusteet vuoteen 2040

Selvityksen ydinkysymys oli selvittää, mihin suuntaan metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky on kehittynyt viime vuosina, eli onko metropolialue jäämässä jälkeen verrattuna muihin Itämeren verrokkeihin nähden. Työ tehtiin päivittämällä ”Kaupunkien mestarien liigaan” tietopohjaa (luku 3) sekä keräämällä tarkempaa tietoa kaupunkien välisistä ranking-listoista. Listojen muutoksista kerättiin vertailutietoa ajassa, sekä syvennettiin tietopohjaa siitä miksi Helsingin tai verrokkien sijat olivat näissä vertailuissa muuttuneet.

Taustaselvityksen mukaan Helsingin metropolialueen kilpailukyky Itämeren piirissä on kohtalaisen hyvä, mutta kilpailevat länsinaapurien metropolialueet ovat tasoltaan piirun verran kehittyneempiä ja Baltian maiden metropolialueiden kasvuprosentit ovat kovempia, eli ne kirivät vauhdilla Helsingin metropolialuetta kiinni. Osaamisen tason korottaminen ja osaajien houkuttelu pitkän aikavälin kilpailukyvyssä elinehto. Vertailussa nousi esiin huolestuttavia signaaleja siitä, että naapurimaiden metropolialueet houkutelleet korkean osaamisen työpaikkoja ja osaajia paremmin. Työllisyysaste vaikutti laahaavan pahasti perässä muita pohjoismaita, myös metropolialueella.

Helsingin metropolialueen veto- ja pitovoima (houkuttelevuus ja elämisen laatu) rankingeissä edelleen varsin hyvä), mutta globaali kilpailu kiristyy ja siksi sijaluvut laskeneet joissakin rankingeissä. Uuden osaamisen ekosysteemit vertailussa arvostettuja (start-upit ja investointien houkuttelu niihin). Kehitys polarisoituu myös Uudenmaan sisällä, kasvu keskittyy saavutettaviin solmukohtiin ja ydinalueille. Alueellinen eriytyminen maakunnan ja kaupunkien sisällä huomioita kehittämisessä.