Blogi: Stadiontyöpaja

Istuin pari viikkoa sitten ystävieni kanssa Hampurissa Imtech Arenalla katsomassa putoamista vastaan kamppailevan HSV:n ja kärkikahinoissa keikkuvan Wolfsburgin Bundesliigapeliä. Stadionilla oli täysi tupa, 57000 katsojaa, ja tunnelma sen mukainen. Minäkin herkistyin kyyneliin. Myös urheilijoille ja muusikoille stadiontapahtumat ovat kova juttu. Toisaalta ne ovat ammattilaisille arkipäivää. Pelaahan HSV kaikki 17 kotipeliään käytännössä loppuunmyydyllä stadionilla.

Aluekehittäjänä tuli väistämättä ajatelleeksi, millainen mahdollisuus ja voima väkimäärässä piilee. Imtech Arenalle mahtuisi kerralla lähes koko Seinäjoki. Siis kaikki kaupunkilaiset. Tai Keski-Pohjanmaan maakunta. Saman katon alle saisi kerralla koolle kaupungin nuoret, työikäiset ja eläkeläiset, yrittäjät, duunarit, kulttuuri-ihmiset, tieteentekijät, viranhaltijat, poliittiset päättäjät ja sen tavallisen kansan.

Miettikää, millainen mahdollisuus tämä olisi aluekehittämisen näkökulmasta! Voisi kerralla muodostaa koko porukan yhteisen tahtotilan vaikkapa live-äänestyksillä tai kertoa kaupungin kehittämisen strategisista painopisteistä. Näitä asioita kaupunki tekee. Seuraavalla huudolla voisi nostaa kaikki nelisen tuhatta yrittäjää seisomaan ja kertoa tarjolla olevista palveluista ja eri organisaatioiden rooleista. Yritykset olisivat kerrankin mukana. Oikeasti.

Puoliajalla väki vaeltaisi hakemaan currywurstia ja virvokkeita. Toisella puoliajalla porukka jaettaisiin pienryhmiin palvelutarpeiden mukaan. Lapsiperheet kotijoukkueen maalin eteen, mielenterveyskuntoutujat kulmalipulle, työttömät keskiympyrään ja vanhukset vastustajajoukkueen maalille. Toiveet ja tarpeet liimalapuille, keskustelu ja valinnat porinaryhmissä. Kansa saisi vaikuttaa ja tekeminen kasvot. Työpaja päättyisi koko stadionin ryhmähaliin.

Kuvitellaan, että sinun porukkasi on koolla stadionilla. Kotikaupunkisi asukkaat tai iso osa siitä. Maakunnan väki. Sinä seisot kentän keskiympyrässä mikrofoni kädessä. Yleisö hiljentyy ja kiinnittää jakamattoman huomionsa sinuun. Mitä sinä sanoisit? Millä lauseella aloittaisit puheenvuorosi?

Kysy lisää

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?