Blogi: Stadiontyöpaja

Istuin pari viikkoa sitten ystävieni kanssa Hampurissa Imtech Arenalla katsomassa putoamista vastaan kamppailevan HSV:n ja kärkikahinoissa keikkuvan Wolfsburgin Bundesliigapeliä. Stadionilla oli täysi tupa, 57000 katsojaa, ja tunnelma sen mukainen. Minäkin herkistyin kyyneliin. Myös urheilijoille ja muusikoille stadiontapahtumat ovat kova juttu. Toisaalta ne ovat ammattilaisille arkipäivää. Pelaahan HSV kaikki 17 kotipeliään käytännössä loppuunmyydyllä stadionilla.

Aluekehittäjänä tuli väistämättä ajatelleeksi, millainen mahdollisuus ja voima väkimäärässä piilee. Imtech Arenalle mahtuisi kerralla lähes koko Seinäjoki. Siis kaikki kaupunkilaiset. Tai Keski-Pohjanmaan maakunta. Saman katon alle saisi kerralla koolle kaupungin nuoret, työikäiset ja eläkeläiset, yrittäjät, duunarit, kulttuuri-ihmiset, tieteentekijät, viranhaltijat, poliittiset päättäjät ja sen tavallisen kansan.

Miettikää, millainen mahdollisuus tämä olisi aluekehittämisen näkökulmasta! Voisi kerralla muodostaa koko porukan yhteisen tahtotilan vaikkapa live-äänestyksillä tai kertoa kaupungin kehittämisen strategisista painopisteistä. Näitä asioita kaupunki tekee. Seuraavalla huudolla voisi nostaa kaikki nelisen tuhatta yrittäjää seisomaan ja kertoa tarjolla olevista palveluista ja eri organisaatioiden rooleista. Yritykset olisivat kerrankin mukana. Oikeasti.

Puoliajalla väki vaeltaisi hakemaan currywurstia ja virvokkeita. Toisella puoliajalla porukka jaettaisiin pienryhmiin palvelutarpeiden mukaan. Lapsiperheet kotijoukkueen maalin eteen, mielenterveyskuntoutujat kulmalipulle, työttömät keskiympyrään ja vanhukset vastustajajoukkueen maalille. Toiveet ja tarpeet liimalapuille, keskustelu ja valinnat porinaryhmissä. Kansa saisi vaikuttaa ja tekeminen kasvot. Työpaja päättyisi koko stadionin ryhmähaliin.

Kuvitellaan, että sinun porukkasi on koolla stadionilla. Kotikaupunkisi asukkaat tai iso osa siitä. Maakunnan väki. Sinä seisot kentän keskiympyrässä mikrofoni kädessä. Yleisö hiljentyy ja kiinnittää jakamattoman huomionsa sinuun. Mitä sinä sanoisit? Millä lauseella aloittaisit puheenvuorosi?

Kysy lisää

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?