R-K-S: EU on lähellä aluepolitiikkaa ja meitä kaikkia 

Vappuaaton Ruskean Kassin Seminaarissa puitiin suomalaisten alueiden haasteita ja mahdollisuuksia suhteessa EU:n päätöksentekoon. Koheesiopolitiikka ei löydy puhuttavimpien aiheiden listalta, mutta unionista tuleva rahoitus kasvattaa merkitystään alueiden ja kuntien kehityksessä, kun kansalliset rahanyörit kiristyvät. Mutta miksi koheesiopolitiikasta ja alueiden roolista EU:ssa ei puhuta tarpeeksi? Ja miksi ehdottomasti pitäisi? Näistä aiheista puhuttiin vappuaattona lounaan äärellä Euroopan alueiden komitean jäsenen Sari Raution ja Kuntaliiton kehittämispäällikön Mari Kuparisen johdolla. 

EU:n demokraattinen päätöksenteko ja jatkuvuus turvaamassa alueiden kehitystä 

Sari Rautio, Euroopan alueiden komitean jäsen

Euroopan unionin rooli alue- ja kaupunkipolitiikassa on olennainen, ja sen vaikutus ulottuu suoraan kaupunkien ja alueiden kehitykseen. Sari Rautio korosti puheenvuorossaan EU:n merkitystä näiden kahden politiikanalan edistämisessä. 

Rautio tunnistaa kyselymittauksien tapaan turvallisuuspolitiikan olevan muut politiikan alat tällä hetkellä alleen peittävänä teema. Toisaalta hän näkee, että aluepolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ovat tiivisti yhteydessä toisiinsa, koska toimiva aluepolitiikka voi edistää myös turvallisuutta.  

– Toimiva aluepolitiikka on mitä parhainta turvallisuuspolitiikkaa. Selkeä esimerkki tästä Suomessa on itäraja, jonka kehitys ja huoltovarmuus on merkittävää koko unionin kannalta, painottaa Rautio.

Rautio nosti puheenvuorossaan esille kolmiosainen siirtymän, johon kuuluvat vihreä, digitaalinen ja demografinen siirtymä. Euroopan unionin alue on muutoksien kourissa, ja nämä muutokset ovat osa unionin kehityksen ja sitä kautta myös turvallisuuden tilaa. Raution mukaan EU:n on välttämätöntä tarttua näiden siirtymien luomiin haasteisiin ja varmistaa, että kaikki alueet voivat hyötyä muutoksista tasapuolisesti, sillä se on myös turvallisuuskysymys.

Vihreä siirtymä ja fossiilisista polttoaineista luopuminen ovat olleet ravisuttava esimerkki ympäri Eurooppaa siitä, miten ympäristöhaasteet ovat läsnä kaikilla elämän osa-alueilla. Viime aikojen muutokset maailmantilanteessa korostavat tarvetta ymmärtää aluepolitiikan ja turvallisuuspolitiikan väliset yhteydet ja niiden synergiset vaikutukset. 

Sari Rautio näkee, että kilpailukykyinen ja inklusiivinen Eurooppa muodostuu demokraattisia prosesseja vahvistamalla ja asettamalla kestävän kehityksen periaatteet EU:n päätöksenteon ytimeen. Tässä suhteessa hän pitää jatkuvuutta unionin politiikan suunnassa äärimmäisen tärkeänä. Rautio painottaa, että sisämarkkinoiden kehittyminen edellyttää toimivaa koheesiopolitiikkaa ja aluepolitiikkaa, sillä kaikkien alueiden on oltava mukana, jotta kehitys on kestävää ja tasapainoista. 

Mutta miksi aluepolitiikka ei ole kaikkien huulilla EU:ssa, eikä myöskään kansallisesti? Rautio löytää tähän ainakin yhden selkeän vastauksen: koheesiopolitiikka ei ole kansankieltä.

– Aluepolitiikasta pitäisi osata puhua ihmisten kielillä, hän summaa.

Kuntien ja alueiden edun ajaminen EU:ssa näkyy paikallisesti 

Mari Kuparinen, Kuntaliiton kehittämispäällikkö

Kuntaliiton kehittämispäällikölle Mari Kupariselle kuntien ja kaupunkien rooli on hyvin keskeinen EU-politiikassa. Niin ilmastoon, maahanmuuttoon kuin taloudelliseen kehitykseenkin liittyvät asiat kunnissa juontavat juurensa unionin päätöksentekoon ja rahoitusmekanismeihin. Tämän vuoksi Kuntaliitossa painotetaan europarlamenttivaalien merkitystä esimerkiksi kuntien työperäisen maahanmuuton ja ilmastotavoitteiden kohdalla. Ilman työperäistä maahanmuuttoa kunnat eivät menesty, joten tukijärjestelmien jatkuvuus on välttämätöntä. Ja samalla tahtotila ilmastotoimiin kuntatasolla löytyisi, mutta resurssien vihreän siirtymän toteuttamiseen tulisi olla myös sen mukaiset. 

Kunnilla on Kuparisen mukaan suuri rooli EU-tasolla päätettävien asioiden käytännön toteutuksessa. Tästä syystä unionilta kanavoituvan rahoituksen tulisi olla selkeästi haettavaa ja oikeaan tarpeeseen suunnattua. Kuntaliitto painottaa Kuparisen sanoin EU:n vahvempaa kaupunkipoliittista suuntautumista ja rahoitusinstrumenttien jatkuvuuden turvaamista. 

Kuparinen yhtyi Raution ajatukseen siitä, että aluekehityksestä ja -politiikasta puhuttaessa tulisi päästä vaikeiden termien yli, jotta kuntien näkökulma voisi voittaa yleisön puolelleen. Keskeisenä tavoitteena Kuparinen pitää sitä, että alueet pidettäisiin elinvoimaisina ja varmistettaisiin kaikille EU-kansalaisille mahdollisuus hyvään tai edes siedettävään elämään, oli heidän kotipaikkansa sitten Helsingissä, pienemmässä kaupungissa tai maaseudulla. 

– Nyt on aika tehdä ennakoivampaa vaikuttamistyötä, jotta Suomi voi hyödyntää EU:n tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Kuntaliitto voi olla apuna tässä työssä ja varmistaa, että kuntien ääni kuuluu myös EU-tasolla, painottaa Kuparinen. 

Seminaarivieraat jakoivat ymmärryksen siitä, että aluekehittämisen ja -politiikan mahdollisuudet painottuvat yhä enenevissä määrin Euroopan unioniin. Ei ollut siis ihme, että tavoite ennakoivammasta ja rohkeasta vaikutustyöstä EU-tasolla Suomen alueiden hyväksi sai vieraat puolelleen.