Myös seutukaupungit kaupungistuvat: “Pieni kaupungistuminen” -ilmiön taustalla kaupunkien sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto

MDI toteutti Seutukaupunkiverkostolle Pieni kaupungistuminen -selvityksen, jossa tarkasteltiin väestönkehitystä ja väestönkehityksen muodostumisen dynamiikkaa 56 seutukaupungissa ja seutukaupungin sisällä. Tarkastelu perustui Tilastokeskuksen tilastoaineistojen analyysiin ja kuntien eri osa-alueiden luokitteluun alueen kaupunkimaisuuden perusteella. Seutukaupungit ovat 56:n hyvin eri kokoisen kaupungin ryhmä, joita yhdistää asema paikalliskeskuksena.

Esimerkiksi Savonlinna kuuluu seutukaupunkeihin. Kuva: Aleksi Koivisto.

2010-luvun väestönkehityksen trendit ja kaupungistuminen ovat tarkoittaneet suurimmassa osassa seutukaupunkeja väestön vähenemistä. Erityisesti nuorten muuttoliike kaupunkeihin koulutuksen, mutta myös työn perässä yhdistettynä iäkkääseen väestöön ja laskeneeseen syntyvyyteen on haastanut monen seutukaupungin väestönkehityksen. 

Laajempi seutukaupunkien 2010-luvun väestönkehityksen ja väestönkehityksen taustojen tarkastelu paljastaa kuitenkin moninaisemman kuvan seutukaupunkien kehityksestä kaupungistuvassa Suomessa. Seutukaupunkien ryhmään mahtui 2010-luvulla sekä kasvavia, sinnitteleviä, supistuvia ja voimakkaasti supistuvia kaupunkeja, joissa jokaisessa kehityksen taustalla ovat eri tavoin vaikuttavat väestönkehityksen osatekijät. 

Seutukaupunkien sisällä toteutuneen väestönkehityksen tarkastelu paljasti laajemman kaupungistumisen megatrendin taakse jääneen ilmiön: “pienen kaupungistumisen”, jolla viitataan seutukaupunkien kaupungistumiseen tai taajamoitumiseen; jossa seutukaupunkien ydinalueiden väestöllinen merkitys korostuu. Selvityksen perusteella 50 seutukaupungissa 56:sta seutukaupungista keskustaajamien väestönkehitys oli muuta kaupunkia vahvempaa, ja muutamassa supistuvassa seutukaupungissa oli yhä kasvava keskustaajama. Seutukaupunkien pientä kaupungistumista selittävät etenkin kunnan sisällä tapahtuva muuttoliike sekä muuttoliike ulkomailta. Toisaalta selvityksessä havaittiin, että erityisesti maaseutumaiset alueet saavat keskustaajamista poiketen muuttovoittoa yli 25-vuotiaista muuttajista. 

Selvityksen tulokset tarjoavat uusia näkökulmia esimerkiksi rakennuttamiseen sekä asumisen ratkaisuihin ja tarpeisiin seutukaupungeissa. Laajemmin selvitys monipuolistaa kuvaa seutukaupunkien asemasta kaupungistuvassa Suomessa ja esittää myös näkökulmia seutukaupunkien tulevan kehityksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Materiaalit

Tiedote: Seutukaupungeissa väestö keskittyy -keskustat vetovoimaisia

Selvitys: Pieni kaupungistuminen – Seutukaupunkien sisäisen kehityksen tarkastelu 2010-luvulla

Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Liikenneyhteyksillä ja –käytävillä sekä saavutettavuudella on vahva yhteys alue- ja väestönkehitykseen. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut stimuloivat monin eri tavoin joko myönteisesti tai kielteisesti alue- ja väestönkehitykseen. Ratalinjauksilla on kauaskantoisia suoria ja epäsuoria alueellisia vaikutuksia Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kehitykseen. MDI:n tekemän selvityksen perusteella voidaan tehdä neljä kiteytettyä nostoa nykyiseen päärataan ja uuteen ”metsärataan” liittyvien vaihtoehtojen perusteella.

Lue lisää Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Puurakentamisen ohjelma on edistänyt puun käyttöä suomalaisessa rakentamisessa

Ympäristöministeriö julkaisi MDI:n toteuttaman arvioinnin Puurakentamisen ohjelman tähänastisista vaikutuksista ja toteutumisesta. Puurakentamisen edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Arvioinnissa MDI esittää, että valtionhallinnon tulisi jatkaa edistämistyötä ja lisätä puurakentamista tukevia kannusteita ja velvoitteita.

Lue lisää Puurakentamisen ohjelma on edistänyt puun käyttöä suomalaisessa rakentamisessa