Maaseutupaneelissa puitiin supistuvien alueiden kehittämistä

Järjestimme Maaseutututkijatapaamisen yhteydessä keskustelutilaisuuden teemasta Onnellinen maaseudulla – Supistuvien alueiden kehittäminen. Paneelissa saatiin näkökulmia siihen, mitä on hyvä elämä maaseudulla, millaisia tulevaisuudennäkymiä maaseudulla on, ja millaisia toimia supistuvilla alueilla tarvitaan hyvän elämän tukemiseksi jatkossa.

Maaseutututkijatapaaminen keräsi yhteen lähemmäs 100 maaseutututkijaa ja -kehittäjää kaksipäiväiseen tilaisuuteen Ähtäriin 22.–23. elokuuta. Tilaisuuden järjesti 20. vuottaan juhliva Maaseudun uusi aika ry.

Supistuvien alueiden teema on meille MDI:ssä läheinen ja ajankohtainen tällä hetkellä monessakin eri hankkeessa, mm. Ruralia-instituutin kanssa yhteistyössä tekemämme Leader-toiminnan arvioinnissa. Asiantuntijamme Samuli Manu alusti paneelikeskustelua lyhyellä katsauksella omiin, osallisuuden näkökulmasta tehtyihin tulkintoihinsa arvioinnin alustavista tuloksista.

Leader-toiminnan demokraattisten piirteiden vahvistaminen sekä kaikkien ryhmien toimintarahojen riittävän tason varmistaminen edistävät Leader-toimintatavan potentiaalia tukea hyvää elämää maaseudulla” summasi Manu.

Paneeliin osallistuivat kehittämissuunnittelija Tuija Takamäki Leader Suupohjasta, kunnanjohtaja Sami Gustafsson Vimpelistä, yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Nousiainen THL:n Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksiköstä ja valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith MDI:stä. Panelisteja luotsasi Aleksi Koivisto.

Asiantuntija Samuli Manu, MDI, Tuija Takamäki ,Leader Suupohja, kunnanjohtaja Sami Gustafsson, Vimpeli, yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Nousiainen, THL:n Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö, Asiantuntija Aleksi Koivisto, MDI ja valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith, MDI.

Rinteen hallitusohjelma ja erityisesti maaseudun osa siinä puhututtivat panelisteja. Hallitusohjelma sisältää paljon lupauksia ja kokonaisuudessaan vaikuttaa maaseudun näkökulmasta varsin hyvältä. Hallituksen tavoitteena on kehittää koko Suomea. On  kuitenkin epäselvää, kuka lupaukset lopulta käytännössä toteuttaa.

Maaseudun elinvoimaa pohdittiin sekä perinteisistä että tuoreista näkökulmista. Ihmiset eivät elä vain tehdäkseen työtä, vaan hyvä elämä voi olla tavoite talous- ja työllisyyskehityksen ohella. On iso kysymys, onko hyvän elämän toteutumiselle olemassa jonkinlaisia yleisiä kriittisiä edellytyksiä vai onko hyvässä elämässä viime kädessä kyse subjektiivisesta kokemuksesta.

Väestönkehityksen yhteydessä puhuttiin paljon maahanmuutosta. Työvoiman näkökulmasta paneelissa nousivat esiin työperäinen maahanmuutto, joka on koko Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä ja kansainvälinen verkostoituminen, joka on tärkeää. Myös kriittisiä ääniä kuultiin: tarvitseeko kaiken, kuten väestön aina kasvaa?

Maaseudun ja kaupunkien välinen suhde johti keskusteluun maaseudun vahvuuksista, esimerkiksi luonnosta ja sen tarjoamista matkailumahdollisuuksista. Tulevaisuudessa luonto- ja lähimatkailun trendejä voisi hyödyntää vielä entistä enemmän. Ympäri Suomen löytyy hienoja ja persoonallisia paikkoja ja aktiviteetteja, joita pienetkin kunnat ja kylät voivat tehdä tunnetuksi tarinallistamisen ja tuotteistamisen keinoin.

Kaupunkien ja maaseutujen suhteessa keskeisenä alueita erottavana tekijänä pidettiin koulutusmahdollisuuksia, erityisesti korkeakoulutuksen osalta. Tässä mielessä maaseudut ovat osaltaan riippuvaisia kaupungeista. Koulutetuille ihmisille on tarvetta kaikkialla Suomessa. Kouluttautumisen mahdollisuuksia pidettiinkin yhtenä keskeisimpänä elinvoiman edellytyksenä erilaisilla alueilla. Myöskään jako maaseutuihin ja kaupunkeihin ei ole siinä mielessä kaavamainen, että ihmiset liikkuvat paljon paikasta toiseen ja ovat täten ‘monipaikkaisia’.

Kaiken kaikkiaan panelistien keskustelu virtasi luontevasti, yleisö osallistui innokkaasti mukaan keskusteluun ja lopulta kävikin niin, että aikarajamme tuli vastaan – ties kuinka pitkään keskustelu olisi muuten jatkunut. Jälkikäteen tarkasteltuna paneeli osoitti sen, että keskustelu urautuu hyvin helposti perinteisiin elinvoiman käsitteisiin, vaikka pyrkimyksenä olisi kehystää ja sanoittaa ilmiötä uudella tavalla. Tilaisuudesta saadun hyvän palautteen perusteella vaihtoehtoisille näkökulmille on kuitenkin kysyntää ja aiommekin jatkaa työtämme supistuvien alueiden sekä hyvän elämän parissa.

Somesta löydät keskustelua ja kuvia hashtagilla #muatapaa2019.