Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Luomussa on tulevaisuus: kolme oppia kehittämiseen Blogi: Luomussa on tulevaisuus: kolme oppia kehittämiseen 12.11.2018 Sinikukka Pyykkönen Kirjoittajan muut artikkelit Luomualan kehittämisohjelman arviointiraportti julkaistiin 2.11.2018 Helsingissä pidetyssä loppuseminaarissa. Saimme TK-Evalin kanssa toteuttaa maa- ja metsätalousministeriöll kesän ja alkusyksyn aikana arvioinnin, jossa punnittiin, kuinka hyvin luomuohjelma on edennyt suhteessa tavoitteisiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ohjelman toteutukseen ja kuinka tarkoituksenmukaista ohjelman toteuttaminen on ollut. Ohjelman lisäksi teimme toimintaympäristökatsauksen luomutuotantoon, markkinoihin ja luomualan ketjun toimijoihin. Luomussa on potentiaalia, totesimme. Suomen puhdas luonto antaa erinomaiset edellytykset luomualan kehittymiselle ja luomutuotanto vastaa moniin kestävyyskysymyksiin. Luonnonmukainen tuotanto kiinnostaa viljelijöitä ja tuottajat ovat verkottuneita, osaavia ja ketteriä. ”Hyvien käytäntöjen jakaminen (viljelijöiden ja kehittäjien) kesken vie luomualaa eteenpäin”, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä päätösseminaarin puheessaan. Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä luonnonmukainen viljely mallina kaikille maanviljelijöille. Luomuohjelma on tukenut sektorin kehittymistä, erityisesti lisäämällä yhteistyötä, viestimällä selkeästi ja riittävän kunnianhimoisesti luomutuotannon tavoitteista sekä nostamalla luomua esiin uusilla tavoilla ja entistä paremmin. Poliittisen tahtotilan selkeä kirjaus (peltopinta-alasta 20 % luomua vuonna 2020) on lisännyt uskoa luomuun toimijoiden keskuudessa. Luomuala on kasvanut, mutta suurin osa luomualasta on nurmea. Vaikka nurmella on tärkeä rooli viljelykierrossa, tulisi luomupeltoala saada tehokkaammin tuotantokäyttöön, jotta jalostus saataisiin kunnolla käyntiin. Ketjun seuraavan askeleen, jalostuksen ja myynnin kehittämisessä on työnsarkaa: luomuraaka-aineen määrät ovat tavanomaisen raaka-aineen määriin verrattuna pieniä, jalostustoiminta on pienimuotoista ja myyntikanavat matalasti organisoituneita. Näimme arvioinnin aikana, että luomuketjun eri osissa tarvitaan uudenlaista, leveämpää yhteistyötä. TKI-toiminta on kytkettävä paremmin alkutuotannon tarpeisiin. Luomualan tutkimuksen tuloksia tulisi levittää ja viedä käytäntöön esim. neuvonnan kautta. Päätösseminaarissa keskeiseksi toimenpiteeksi nostettiin luomutuotteiden lisääminen markkinoille sekä luomutuotteiden ja raaka-aineen viennin edellytysten parantaminen esimerkiksi vientistrategian avulla. Tämän lisäksi jalostuksen ja tuottajayhteistyön muotoja on kehitettävä saatavuuden parantamiseksi. Ammattikeittiöiden osalta luomun osuutta voidaan nostaa, kunhan pakkauskoot kasvavat, luomu nostetaan osaksi julkisten toimijoiden ruokapalvelustrategioita ja hankintaosaamista kehitetään. Yhteistyöllä on mahdollista nostaa luomu seuraavalle tasolle, jonne alan ei ole mahdollista päästä yksinään hallinnon vetämänä. Luomuohjelman arvioinnissa kirkastui kolme oppia, jotka pätevät myös muihin sektoreihin ja kehittämistyöhön. Nimittäin: 1. Konkreettiset ja tarpeeksi kannustavat tavoitteet kirittävät kehittämistä. Hallitusohjelmaan pohjautuva poliittinen tahtotila on helppo viestiä kentällä. 2. Hallinnon tulee edistää, tukea ja helpottaa, mutta alan kehittämisen yhteistyön voimavarat ovat pitkälti hallinnon ulkopuolella. 3. Positiivinen vire, yhteistyö ja aito usko tulevaan hyvään näkyy toiminnassa ja säteilee alan ulkopuolellekin. Kysy lisää Sinikukka Pyykkönen Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta) Blogi 23.3.2023 Kirsi Siltanen Kulttuurista saa helposti luksustuotteen. Sahaamalla perusrahoitusta, karsimalla kestävää muutosta rakentavia kehittämisrahoituksia ja tukahduttamalla uusien aloitteiden käynnistysrahoituksen elävä kulttuuritarjonta on toden… Lue lisää Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta)
Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka Blogi 14.3.2023 Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtteri Laasonen Suomessa halutaan nyt tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansallisen kilpailukyvyn kärjeksi. Me MDI:ssä pääsemme hyödyntämään uusia kansallisia linjauksia tuoreeltaan, sillä juuri nyt laadimme Etelä-Savon TKI-tiekarttaa. Lue lisää Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka
Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta? Blogi 3.2.2023 Henrika Ruokonen Samuli Manu Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut tärkeä taloudellinen resurssi, tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Tällaista jälkiteollista talousjärjestelmää kutsutaankin tietotaloudeksi, jossa tietoa… Lue lisää Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta?