Blogi: Luomussa on tulevaisuus: kolme oppia kehittämiseen

Luomualan kehittämisohjelman arviointiraportti julkaistiin 2.11.2018 Helsingissä pidetyssä loppuseminaarissa.

Saimme TK-Evalin kanssa toteuttaa maa- ja metsätalousministeriöll kesän ja alkusyksyn aikana arvioinnin, jossa punnittiin, kuinka hyvin luomuohjelma on edennyt suhteessa tavoitteisiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ohjelman toteutukseen ja kuinka tarkoituksenmukaista ohjelman toteuttaminen on ollut. Ohjelman lisäksi teimme toimintaympäristökatsauksen luomutuotantoon, markkinoihin ja luomualan ketjun toimijoihin.

Luomussa on potentiaalia, totesimme. Suomen puhdas luonto antaa erinomaiset edellytykset luomualan kehittymiselle ja luomutuotanto vastaa moniin kestävyyskysymyksiin. Luonnonmukainen tuotanto kiinnostaa viljelijöitä ja tuottajat ovat verkottuneita, osaavia ja ketteriä. ”Hyvien käytäntöjen jakaminen (viljelijöiden ja kehittäjien) kesken vie luomualaa eteenpäin”, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä päätösseminaarin puheessaan. Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä luonnonmukainen viljely mallina kaikille maanviljelijöille.

Luomuohjelma on tukenut sektorin kehittymistä, erityisesti lisäämällä yhteistyötä, viestimällä selkeästi ja riittävän kunnianhimoisesti luomutuotannon tavoitteista sekä nostamalla luomua esiin uusilla tavoilla ja entistä paremmin. Poliittisen tahtotilan selkeä kirjaus (peltopinta-alasta 20 % luomua vuonna 2020) on lisännyt uskoa luomuun toimijoiden keskuudessa. Luomuala on kasvanut, mutta suurin osa luomualasta on nurmea. Vaikka nurmella on tärkeä rooli viljelykierrossa, tulisi luomupeltoala saada tehokkaammin tuotantokäyttöön, jotta jalostus saataisiin kunnolla käyntiin. Ketjun seuraavan askeleen, jalostuksen ja myynnin kehittämisessä on työnsarkaa: luomuraaka-aineen määrät ovat tavanomaisen raaka-aineen määriin verrattuna pieniä, jalostustoiminta on pienimuotoista ja myyntikanavat matalasti organisoituneita.

Näimme arvioinnin aikana, että luomuketjun eri osissa tarvitaan uudenlaista, leveämpää yhteistyötä. TKI-toiminta on kytkettävä paremmin alkutuotannon tarpeisiin. Luomualan tutkimuksen tuloksia tulisi levittää ja viedä käytäntöön esim. neuvonnan kautta. Päätösseminaarissa keskeiseksi toimenpiteeksi nostettiin luomutuotteiden lisääminen markkinoille sekä luomutuotteiden ja raaka-aineen viennin edellytysten parantaminen esimerkiksi vientistrategian avulla. Tämän lisäksi jalostuksen ja tuottajayhteistyön muotoja on kehitettävä saatavuuden parantamiseksi. Ammattikeittiöiden osalta luomun osuutta voidaan nostaa, kunhan pakkauskoot kasvavat, luomu nostetaan osaksi julkisten toimijoiden ruokapalvelustrategioita ja hankintaosaamista kehitetään. Yhteistyöllä on mahdollista nostaa luomu seuraavalle tasolle, jonne alan ei ole mahdollista päästä yksinään hallinnon vetämänä.

Luomuohjelman arvioinnissa kirkastui kolme oppia, jotka pätevät myös muihin sektoreihin ja kehittämistyöhön. Nimittäin:

1. Konkreettiset ja tarpeeksi kannustavat tavoitteet kirittävät kehittämistä. Hallitusohjelmaan pohjautuva poliittinen tahtotila on helppo viestiä kentällä.

2. Hallinnon tulee edistää, tukea ja helpottaa, mutta alan kehittämisen yhteistyön voimavarat ovat pitkälti hallinnon ulkopuolella.

3. Positiivinen vire, yhteistyö ja aito usko tulevaan hyvään näkyy toiminnassa ja säteilee alan ulkopuolellekin.