Blogi: Kuntien vetovoimatekijät ovat samankaltaisia – kuinka erottautua kilpailijoista?

Suomalaisten kuntien ja kaupunkien vetovoimatekijät ovat hyvin samankaltaisia paikkakunnasta riippumatta. Kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa keskeisiä kilpailuvaltteja ovat muun muassa toimivat työmarkkinat, kattavat lähipalvelut, hyvät harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet, monipuolinen opiskelutarjonta, sijainti ja saavutettavuus, sekä myös merkittävänä tekijänä kokonaisuudessaan asumisen teema. Asumisen laatua korostetaankin hyvin erilaisilla argumenteilla, kun puhutaan erilaisista asuinpaikkakunnista: kaupungit korostavat asumisessaan kaupunkielämään liitettäviä asioita, kuten kattavia palveluita, sujuvaa joukkoliikennettä, erilaisten tapahtumien kirjoa, sekä lisäksi, määrittelemätöntä ja epämääräistä urbaanin pöhinän tuomaa lisää. Kaupunkimaisessa asumisessa korostuvatkin lähinnä kaupunkielämään mielletyt asiat – eivät niinkään itse asunnon ominaisuudet. Puolestaan väljemmän yhdyskuntarakenteen omaavat alueet, esimerkiksi suurempien kaupunkien kehysalueet, mainitsevat asumisen vahvuuksina väitetyn paremman asumisen laadun suhteessa kaupunkimaiseen asumiseen, tarkoittaen väljyyttä, suurempaa asuinpinta-alaa, mahdollisuutta omaan autoon ja pihaan. Väljemmän yhdyskuntarakenteen asuinpaikkakunnat korostavat enemmän itse asuntoon liitettäviä ominaisuuksia, mutta toisaalta myös luontoa ja ympäristöä korostetaan liikunnan ja virkistäytymisen paikkoina.

Ongelman ydin onkin erottautumisessa, sillä kaupunkiasumisen paikkakunnat ja väljemmän asumisen paikkakunnat harvemmin onnistuvat erottautumaan omien kategorioidensa sisällä.
Erilaisten alueiden tulisikin kertoa täsmällisemmin, mitä juuri ne pystyvät tarjoamaan tietynlaiselle asukkaalle, ja miten juuri kyseinen kunta pystyy tarjoamaan parempaa asumisen laatua tiettyyn elämäntilanteeseen tai -vaiheeseen, suhteessa saman kategorian kilpailevaan asuinpaikkakuntaan. Ideaalitilanteessa kunta pystyisikin tarjoamaan monipuolisia asuinympäristöjä ja -vaihtoehtoja, mutta nykyisellään harva kunta kuitenkaan kykenee tähän.

Vastaava ilmiö on havaittavissa kun kunnat tai kaupungit mainitsevat erityiseksi vetovoimatekijäkseen luonnon – luonto vetovoimatekijänä mainitaan varovaisesti arvioituna jokaisen suomalaisen kunnan strategiassa tai elinvoimaohjelmassa. Täten oleellista olisi pystyä määrittelemään, millaista luontoa alueellamme on, mitä siellä voi tehdä, tai onko siellä käytettävissä palveluita tai tarvittavaa infrastruktuuria esimerkiksi matkailijoiden käyttöön. Kunnan pitäisi myös pystyä markkinoimaan luontokohteitaan harkiten ja kohdentaen, eikä vain toteamaan yleisellä tasolla että luontoa löytyy hehtaaritolkulla – niin löytyy muiltakin.

Kahden esimerkin avulla halusin tuoda esiin kuinka kaupunkien ja kuntien pitäisi pystyä määrittelemään vetovoimatekijäkseen jokin spesifi ja määritelty asia, joka erottautuu edukseen ja joka koskettaa jotakin tiettyä kohderyhmää tai käyttäjää. Tarve erottautua on liitettävissä myös muihin vetovoimatekijöihin, kuten työpaikkatarjontaan, palveluihin, opiskelumahdollisuuksiin ja harrastus- ja vapaa-ajan aktiviteetteihin.

Jaakko Huttunen työskentelee asiantuntijana MDI:llä. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin seudun kehyskunnissa (KUUMA-kunnissa) asumisen kehittämisen asiantuntijana.

Kysy lisää

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?