Blogi: Kuntien vetovoimatekijät ovat samankaltaisia – kuinka erottautua kilpailijoista?

Suomalaisten kuntien ja kaupunkien vetovoimatekijät ovat hyvin samankaltaisia paikkakunnasta riippumatta. Kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa keskeisiä kilpailuvaltteja ovat muun muassa toimivat työmarkkinat, kattavat lähipalvelut, hyvät harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet, monipuolinen opiskelutarjonta, sijainti ja saavutettavuus, sekä myös merkittävänä tekijänä kokonaisuudessaan asumisen teema. Asumisen laatua korostetaankin hyvin erilaisilla argumenteilla, kun puhutaan erilaisista asuinpaikkakunnista: kaupungit korostavat asumisessaan kaupunkielämään liitettäviä asioita, kuten kattavia palveluita, sujuvaa joukkoliikennettä, erilaisten tapahtumien kirjoa, sekä lisäksi, määrittelemätöntä ja epämääräistä urbaanin pöhinän tuomaa lisää. Kaupunkimaisessa asumisessa korostuvatkin lähinnä kaupunkielämään mielletyt asiat – eivät niinkään itse asunnon ominaisuudet. Puolestaan väljemmän yhdyskuntarakenteen omaavat alueet, esimerkiksi suurempien kaupunkien kehysalueet, mainitsevat asumisen vahvuuksina väitetyn paremman asumisen laadun suhteessa kaupunkimaiseen asumiseen, tarkoittaen väljyyttä, suurempaa asuinpinta-alaa, mahdollisuutta omaan autoon ja pihaan. Väljemmän yhdyskuntarakenteen asuinpaikkakunnat korostavat enemmän itse asuntoon liitettäviä ominaisuuksia, mutta toisaalta myös luontoa ja ympäristöä korostetaan liikunnan ja virkistäytymisen paikkoina.

Ongelman ydin onkin erottautumisessa, sillä kaupunkiasumisen paikkakunnat ja väljemmän asumisen paikkakunnat harvemmin onnistuvat erottautumaan omien kategorioidensa sisällä.
Erilaisten alueiden tulisikin kertoa täsmällisemmin, mitä juuri ne pystyvät tarjoamaan tietynlaiselle asukkaalle, ja miten juuri kyseinen kunta pystyy tarjoamaan parempaa asumisen laatua tiettyyn elämäntilanteeseen tai -vaiheeseen, suhteessa saman kategorian kilpailevaan asuinpaikkakuntaan. Ideaalitilanteessa kunta pystyisikin tarjoamaan monipuolisia asuinympäristöjä ja -vaihtoehtoja, mutta nykyisellään harva kunta kuitenkaan kykenee tähän.

Vastaava ilmiö on havaittavissa kun kunnat tai kaupungit mainitsevat erityiseksi vetovoimatekijäkseen luonnon – luonto vetovoimatekijänä mainitaan varovaisesti arvioituna jokaisen suomalaisen kunnan strategiassa tai elinvoimaohjelmassa. Täten oleellista olisi pystyä määrittelemään, millaista luontoa alueellamme on, mitä siellä voi tehdä, tai onko siellä käytettävissä palveluita tai tarvittavaa infrastruktuuria esimerkiksi matkailijoiden käyttöön. Kunnan pitäisi myös pystyä markkinoimaan luontokohteitaan harkiten ja kohdentaen, eikä vain toteamaan yleisellä tasolla että luontoa löytyy hehtaaritolkulla – niin löytyy muiltakin.

Kahden esimerkin avulla halusin tuoda esiin kuinka kaupunkien ja kuntien pitäisi pystyä määrittelemään vetovoimatekijäkseen jokin spesifi ja määritelty asia, joka erottautuu edukseen ja joka koskettaa jotakin tiettyä kohderyhmää tai käyttäjää. Tarve erottautua on liitettävissä myös muihin vetovoimatekijöihin, kuten työpaikkatarjontaan, palveluihin, opiskelumahdollisuuksiin ja harrastus- ja vapaa-ajan aktiviteetteihin.

Jaakko Huttunen työskentelee asiantuntijana MDI:llä. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin seudun kehyskunnissa (KUUMA-kunnissa) asumisen kehittämisen asiantuntijana.

Kysy lisää

Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka

Suomessa halutaan nyt tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansallisen kilpailukyvyn kärjeksi. Me MDI:ssä pääsemme hyödyntämään uusia kansallisia linjauksia tuoreeltaan, sillä juuri nyt laadimme Etelä-Savon TKI-tiekarttaa.

Lue lisää Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka

Yhteistyössä on voimaa! – Vuorovaikutteisissa työyhteisöissä kaikki voittavat 

Eräs lapsi totesi minulle kerran voimisteluharjoituksissa että ”yhteistyö on rumaa”. Yritin ymmärtää hänen näkemystään siitä, mitä hän sillä tarkoitti, ja selittää hänelle, että yhteistyöllä voi oikeastaan saada aikaan suuria asioita. Organisaatioissa yhteistyö luodaan vuorovaikutuksessa ihmisten välillä jokapäiväisessä arjessa.

Lue lisää Yhteistyössä on voimaa! – Vuorovaikutteisissa työyhteisöissä kaikki voittavat