Kansallisen aluekehittämisen toimintamallin arviointi on julkaistu

MDI toteutti yhteistyössä alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa aluekehittämisen toimintamallin arvioinnin kesäkuun 2023 ja toukokuun 2024 välisenä aikana. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa ja analysoida aluekehittämisen toimintamallia koskevaa tietoa eduskunnan selontekoa sekä toimintamallin kehittämistä varten.

Ihmiset kuuntelevat esitystä pöydän ääressä.

Kansallisen aluekehittämisen toimintamallin arviointiraportti 

Mikä on kansallinen aluekehittämisen toimintamalli? 

Kansallinen aluekehittämisen toimintamalli koostuu sitä ohjaavista laeista ja sen toimeenpanosta. Laki alueiden kehittämisestä sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021 ns. toimeenpanolaki) toimivat aluekehittämisen toimintamallin lähtökohtana. Lisäksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta, kuten tuet ja niiden myöntämisen edellytykset, säädetään tarkemmin laissa (757/2021 ns. rahoituslaki). Valtioneuvoston aluekehittämispäätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämisen tavoitteita hallituskausittain asettamalla painopisteet hallituskauden aikaiselle aluekehittämiselle.

Tässä arvioinnissa aluekehittämisen toimintamalli jäsennettiin kolmen osakokonaisuuden kautta, joita olivat: 

  1. Aluekehittämisen kansallinen koordinaatio ja yhteensovittaminen, 
  1. valtioneuvoston yhteistyö ja vuoropuhelu alueiden kanssa, sekä 
  1. valtioneuvoston aluekehittämispäätös.  

Näissä osakokonaisuuksissa arviointi kohdistettiin kahdeksaan arviointiteemaan, joita olivat: 

  1. työ- ja elinkeinoministeriö alueiden kehittämisen kokonaisuuden koordinoijana, 
  1. alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) tehtävät ja rooli, 
  1. kansallinen aluekehittäminen ja EU-ohjelmatyön yhteensovittaminen, 
  1. valtioneuvoston yhteistyö ja vuoropuhelu alueellisten toimijoiden kanssa, 
  1. alueiden kehittämisen keskustelujen toimintamalli ja tiedolla johtaminen, 
  1. sopimuksellisuus (aiempiin arviointihavaintoihin tukeutuen), 
  1. valtioneuvoston aluekehittämispäätös, sekä 
  1. maakunnallinen ohjelmatyö (aiempiin arviointi- havaintoihin tukeutuen).  

Vaikuttavuus perustuu vuorovaikutukseen ja informaatio-ohjaukseen 

Aluekehittämistoimien vaikuttavuuden osalta myönteisimmät arviointihavainnot kohdistuvat toimijoiden kumppanuuteen perustuvaan lähestymistapaan ja sitä edistäviin vuorovaikutusta ja verkostomaista toimintaa hyödyntäviin käytäntöihin. Tällä toimintatavalla on luotu luottamuspääomaa ja lujitettu yhteistyörakenteita, joiden varassa on voitu pitkäjänteisesti kehittää aluekehittämiskeskustelujen ja aluekehittämispäätöksen valmistelun kaltaisia vaativia yhteistyö- ja neuvotteluprosesseja. 

Toimijakentän ja toimialueiden pirstoutuminen 

Kansallisella tasolla maaseutu- ja saaristopolitiikkaa toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön vastuulla, kun taas muu aluekehittäminen kuuluu TEM:n toimialaan. Aluekehittämiseen liittyvien politiikoiden jakaantuminen eri ministeriöiden vastuulle saattaa aiheuttaa ristiriitoja sekä heikentää politiikoiden välistä synergiaa. 

Politiikkaintegraatio aluekehittämisessä 

Nykyisellään TEM:illä on aluekehittämisessä ikään kuin sparraajan rooli. Se ylläpitää ja edistää ministeriöiden välistä aluekehittämisen aihepiirin vuorovaikutusta ja tukee maakuntien ja kaupunkiseutujen muodostamissa alueellisissa konteksteissa tehtävää paikkaperustaista kehittämistä. Kansalliset kehittämistavoitteet kanavoituvat ministeriöiden, kaupunkiseutujen ja maakuntien politiikkatoimiin keskustelujen ja sopimuksellisten neuvottelujen kautta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ovat hyvät edellytykset ja kyvykkyydet tähän rooliin, ja se on kiistatta suoriutunut tässä tehtävässään mallikkaasti. Tämä myönteinen yleiskuva koskee erityisesti aluekehittämisen vertikaalista koordinaatiota eli yhteistyötä alueiden kanssa, johon aluekehittämiskeskustelujen vakiintuminen ja niiden riittävä resurssointi voi luoda toimivat institutionaaliset puitteet. 

Linkki julkaisuun: julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165698  

Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

MDI toteutti marras-joulukuussa 2023 jo yhdeksättä kertaa valtakunnallisen kuntakyselynsä, tällä kertaa lisänimellä Kuinka kuntasi sykkii? Kyselyllä kerätään Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntien ajankohtaiseen tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin liittyen.

Lue lisää Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne