Etusivu Ajankohtaista Uutiset Jatkuvan oppimisen markkina on iso, mutta volyymin arviointi on vaikeaa Jatkuvan oppimisen markkina on iso, mutta volyymin arviointi on vaikeaa 19.9.2022 MDI toteutti yhdessä TK-Evalin ja FCG:n kanssa tutkimuksen jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinoista. Loppuraportti on nyt julkaistu valtioneuvoston Tietokäyttöön.fi -sivustolla. Jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa suomalaisilla koulutus- ja työmarkkinoilla. Markkinaehtoista koulutustarjontaa on erityisen paljon yritysten ja muiden organisaatioiden johdon koulutukseen. Jatkuva oppiminen on yhteiskunnan uudistumisen keskeinen kanava. Yksilöt, yritykset ja yhteisöt kuin yhteiskuntakin hyötyvät osaamisen vahvistamisesta myös perustutkinnon jälkeen. Työllisyyden edistäminen ja muuttuvan työelämän vaatimukset edellyttävät vahvaa panostusta työikäisen aikuisväestön osaamiseen. OECD on arvioinut, että suomalaisessa jatkuvan oppimisen koulutustarjonnassa on puutteita etenkin lyhyiden, työelämärelevanttien koulutusvaihtojen osalta. Tästä johtuen suuri osa jatkuvan oppimisen tarpeesta täytetään tutkintokoulutuksessa, mikä ei ole koulutusjärjestelmän tai yksilön kannalta tarkoituksenmukaista. Yksityinen markkina täydentää julkista tarjontaa Suomessa on syntynyt markkinaehtoista koulutustarjontaa erityisen paljon yritysten ja muiden organisaatioiden johdon koulutukseen. Tutkimuksen perusteella yksityisen tarjoamat koulutuspalvelut eivät vahvasti keskity tietyille sisältöalueille, vaan muodostavat useita erillisiä markkinasegmenttejä. Oppilaitosten ja korkeakoulujen markkinaehtoisen koulutustoiminnan volyymi arvioitiin tutkimuksessa noin 170–230 miljoonan euron suuruiseksi, kun taas yksityisten yritysten koulutustarjonnan volyymin arvioitiin olevan sadoista miljoonista jopa yli miljardiin euroon. Yksityisen koulutusmarkkinan tarjonnan volyymien arviointi on kuitenkin epävarmaa, ja eri lähteiden ja laskentatapojen antama vaihteluväli on suuri. Yksityiset ja julkiset koulutustoimijat ovat pääosin tyytyväisiä koulutusmarkkinoiden toimintaan ja sektorien väliseen työnjakoon, vaikka yksityistä markkinaa jääkin toden-näköisesti syntymättä laajan julkisen tarjonnan vuoksi. Kilpailuneutraliteetin toteutumisesta on huolehdittava niissä markkinoiden osissa, joissa toimii sekä yksityis- että julkisomisteisia toimijoita. Jatkuvan oppimisen uudistusta palvelevassa Koulutusmarkkinat Suomessa -tutkimushankkeessa kuvattiin suomalaisen markkinaehtoisesti toteutetun, työikäiselle aikuisväestölle suunnatun ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen laajuutta, ominaispiirteitä ja tarjontaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä julkisten että yksityisten koulutustoimijoiden markkinaehtoisesti tarjoamaa, pääasiassa lyhytkestoista, ei-tutkintoon johtavaa koulutusta. Lisätietoa: Valtioneuvoston kanslian tiedotteen löydät täältä. Policy Briefin löydät täältä. Raportin löydät täältä. jatkuva oppiminen koulutusmarkkinat vnteas Kysy lisää Juho Nyman Johtava asiantuntija FM 050 321 8790 juho.nyman@mdi.fi Profiili: Linkedin Kirsi Siltanen Asiantuntija HM 040 667 4678 kirsi.siltanen@mdi.fi Profiili: twitter linkedin Tommi Ranta Liiketoimintajohtaja KTT 040 588 2839 tommi.ranta@mdi.fi Profiili: Twitter Linkedin Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa Uutiset 18.3.2026 Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa
Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?