Japanin kotiseutulahjoitusmallia käsittelevä väliraportti on julkaistu

Peltomaisema

Väliraporttimme vastaa harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän (ns. HAMA-työryhmän) toimintasuunnitelmaansa sisällyttämään tavoitteeseen ”Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin” mahdollisuuksien selvittämisestä vastauksena koettuun tarpeeseen harvaan asuttujen maaseutualueiden elinvoiman vahvistamiseksi.

Väliraportti tarjoaa tietopaketin Japanin mallista ja johdattelee aiheesta kiinnostuneita Suomen kotiseutulahjoitusajattelun ja konseptin muotoilun pariin. Varsinainen, mahdollisten Suomen kotiseutulahjoitus-mallien muotoilu ja konseptien kehittely on parhaillaan käynnissä. Mallien ideointiin osallistuu MDI:n tutkijatiimin lisäksi kolme erilaista kumppanikuntaa (Kuhmo, Maalahti ja Puumala) ja asiantuntijapooli (Tampereen yliopiston Ari-Veikko Anttiroiko, Yhteismaa ry:n Pauliina Seppälä, Myyrmäki-liikkeen aktiivi Petteri Niskanen sekä Japanin aineistonkeruusta vastaava Ikuei Nakayama).

Japania ja Suomea yhdistävät samankaltaiset ikääntyvän väestön ja kaupungistumisen keskittävien vaikutusten yhteiskunnalliset haasteet. Uusia keinoja taloudellisen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi etsitään. Yksi tällainen keino Japanissa on furusato nozei eli kotiseutulahjoitusjärjestelmä, jota on toteutettu Japanissa jo yli 10 vuotta, aina vuodesta 2008 alkaen. Japanissa malli on ollut monessa suhteessa menestys. Se on tarjonnut kanavan paikallisen taloudellisen toimeliaisuuden kehittämiselle sekä alustatalouden kehittymiselle. Sen kautta on myös kanavoitu runsaasti taloudellisia voimavaroja harvaan asutun maaseudun hyväksi. Varsinaista monisyisempää, mahdollista kontrafaktuaalista vaikutusarviointia mallin merkityksestä harvaan asutun maaseudun paikallisen elinvoiman kannalta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty.

Japanin mallin monistaminen sellaisenaan suomalaiseen toimintaympäristöön ei ole realistista tai ehkä edes järkevää. Sen sijaan uudenlaisten elinvoiman lähteiden sekä paikallisyhteisöjä ja ruohonjuuritasolta kumpuavia myönteisiä aloitteita tukevan toiminnan mahdollisuus on palvelumuotoilun ja testauksen arvoinen asia. Suomalaiseen toimintaympäristöön sovelletut, vaihtoehtoiset toteutusehdotukset valmistuvat kumppanikuntien kanssa yhteiskehittäen syyskuuhun 2022 mennessä.

Kotiseutulahjoituksen sanoitus ja ”tarina” ovat yhä muotoutumassa. Muotoiluun vaikuttavat paikalliset erityispiirteet, mutta myös kansalliset perinteet, reunaehdot ja olosuhteet. Sekä lainsäädännöllä että monipaikkaisuuden ja väestökehityksen trendeillä on oma merkityksensä. Viime kädessä toimiva malli rakentuu paikallisesti. 

Kotiseutulahjoittaminen on uusi termi ja Suomen ympäristöön vielä hahmottumassa oleva ja muokattava uusi konsepti, mutta kotiseututematiikka ei sitä ole. Väliraportissa kuvattava motivaatioiden ja tavoitteiden summa, joka kotiseutulahjoituksessa realisoituisi toiminnaksi ei ole myöskään kokonaan uusi: on olemassa sekä säätiöiden, rahastojen että yhdistysten ylläpitämää jo pitkään harjoitettua lahjoitustoimintaa, jota ohjaa hyvin samanlainen perusajattelu ja eetos. Väliraportin jälkeen, syyskuun alkupuolelle mennessä hankkessa muotoillaan ehdotus kokeiltavaksi kotiseutulahjoitusmalliksi.

Vastaa kyselyyn

Hankkeen osana toteutettava ja ihmisten motivaatioita ja kiinnostusta kotiseutulahjoittamiseen kartoitetaan kyselyllä, joka on avoinna 12.8. asti osoitteessa: https://q.surveypal.com/kotiseutulahjoitus-asukaskysely/language-selection

Lue väliraportti


	

Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Lue lisää Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Helsingin seudun muuttoliikkeessä selkeitä muutoksia pandemia-aikana

MDI toteutti MAL-suunnittelun tueksi selvityksen Helsingin seudun asumispreferenssien ja muuttoliikkeen tilannekuvasta pandemiavuosilta. Selvityksessä verrattiin seudun muuttoliikettä pandemiavuosilta menneeseen vuosikymmeneen. Muuttoliikettä tarkasteltiin niin kuntakohtaisesti kuin pienaluetasolla. Lisäksi selvityksessä koottiin yhteen laajasti aineistoa asuntomarkkinoiden kehityksestä sekä muuta asumiseen ja asumisvalintoihin liittyvää tietoa. Selvityksessä annetaan joukko suosituksia seudun asuntopolitiikan kehittämiseksi muuttuneessa tilanteessa.

Lue lisää Helsingin seudun muuttoliikkeessä selkeitä muutoksia pandemia-aikana

Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein

MDI toteutti sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiselle terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide-ja kulttuuritoiminnan Taiku3 -yhteistyöryhmälle selvityksen kulttuurihyvinvoinnin palvelumalleista tulevilla hyvinvointialueilla. Selvityksessä kartoitettiin kyselyllä ja täydentävillä haastatteluilla sitä, mitä malleja käytetään, mille kohderyhmille malleja kohdennetaan, mitä kautta tukea kohdennetaan ja missä ovat mallien kehitystarpeet. Tieto kuvaa tilannetta vuodenvaihteessa 2021–2022.

Lue lisää Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein