Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Siirtääkö työn luonteen muuttuminen innovaatioiden maantiedettä? Blogi: Siirtääkö työn luonteen muuttuminen innovaatioiden maantiedettä? 12.12.2014 Timo Hämäläinen Kirjoittajan muut artikkelit Kun keskustellaan suomalaisen kaupunkipolitiikan sisällöistä, yksi ohittamaton teema on työ. Elinvoimaiset kaupungit tarjoavat monipuolisia työmahdollisuuksia alati erikoistuvimmilla työmarkkinoilla. Suomessa puhutaan paljon kaupunkien kehittämisestä suhteessa rakennemuutokseen ja palvelutalouden vahvistumiseen entisestään, mutta vähemmän siitä miten työn tekemisen muuttuminen itsessään vaikuttaa kaupunkien dynamiikkaan. Monet kaupunginisät ja -äidit unelmoivat sähäköistä startup-armeijoista, jotka ratkaisevat paikalliset talousongelmat kertaheitolla. Ensimmäinen asia, joka heille tulee mieleen tähän kurkotellessa, tuskin on maankäyttö. Maailmalla havaittu kehitys kuitenkin osoittaa, että sen merkitystä ei pidä vähätellä. Perinteinen käsityksemme työpaikasta on staattinen toimisto, jossa työpanos käydään suorittamassa. Myös kaupunkirakenteemme heijastaa tätä kokemustamme työnteosta. Olemme tottuneet erottamaan työn, asumisen ja vapaa-ajan toisistaan. Työmatka on väistämätön osa arkipäivää. Tämä ajattelu ei kuitenkaan enää vastaa täysin todellisuutta. Teknologian nopea kehitys tarjoaa nykyisin yhä useammalle mahdollisuuden tehdä töitä mistä vaan. Tarvittavat dokumentit eivät ole fyysisesti työpisteellä vaan pilvessä. Lisäksi yhä useammalle työ ei ole erillinen suoritus vaan siihen sisältyy arvolataus. Haluamme myös edistää itsellemme tärkeitä asioita. Toisaalta emme ota työtä niin vakavasti vaan haluamme myös viettää riittävästi vapaa-aikaa. Mitä tämä sitten merkitsee kaupungeille? Yksi tapa kuvata kehitystä on paluu kohti keskiaikaista mallia, jolloin kauppias asui kauppansa yläkerrassa. Kun työ voi olla missä vain, se on yhä yleisemmin siellä missä työntekijäkin viihtyy. Ja nuoremmat sukupolvet viihtyvät entistä selkeämmin rikkaassa kaupunkiympäristössä palveluiden äärellä. Työn iloa MDI:n ja Mapitan uudessa HUBissa Kanavarannassa. Kuva: Anssi Kumpula. Samalla myös toimistotiloille tulee uudenlaisia vaatimuksia. Kaikille toimistolaisille ei enää tarvitse olla omaa työpistettä ja toisaalta toimistojen sosiaalinen ulottuvuus korostuu. Ideoiden vaihto ja törmäyttäminen vaatii edelleen kasvokkain kohtaamista. Tämän on havaittu tyhjentävän epäkäytännöllisiä ja isoja koppikonttoreita, siirtävän tekemisen painopistettä sekoittuneiden toimintojen alueille, ja luovan tarvetta organisaatiorajat ylittäville HUBeille ja muille ns. co-working -tiloille. Etenkin Yhdysvalloissa on havahduttu siihen, että co-working -ajattelu on myös siirtymässä vahvasti kaupunginosatasolle ja työpaikkojen sekä innovaatioiden maantiede on siirtymässä yksipuolisista tiede- ja businesspuistoista kaupunkien keskustoihin ja välittömään läheisyyteen. Onko asia jo ajankohtainen suomalaisellekin kaupunkipolitiikalle? Tätä pohdin uudessa blogikirjoituksessani: ”Changing Work Patterns and the Rise of Urban Innovation Districts – The Future in Finland?” Kysy lisää Timo Hämäläinen Kaupunkipolitiikan neuvonantaja FM, M.A. 040 510 0313 timo.hamalainen@mdi.fi Profiili: Twitter Linkedin Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta) Blogi 23.3.2023 Kirsi Siltanen Kulttuurista saa helposti luksustuotteen. Sahaamalla perusrahoitusta, karsimalla kestävää muutosta rakentavia kehittämisrahoituksia ja tukahduttamalla uusien aloitteiden käynnistysrahoituksen elävä kulttuuritarjonta on toden… Lue lisää Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta)
Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka Blogi 14.3.2023 Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtteri Laasonen Suomessa halutaan nyt tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansallisen kilpailukyvyn kärjeksi. Me MDI:ssä pääsemme hyödyntämään uusia kansallisia linjauksia tuoreeltaan, sillä juuri nyt laadimme Etelä-Savon TKI-tiekarttaa. Lue lisää Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka
Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta? Blogi 3.2.2023 Henrika Ruokonen Samuli Manu Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut tärkeä taloudellinen resurssi, tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Tällaista jälkiteollista talousjärjestelmää kutsutaankin tietotaloudeksi, jossa tietoa… Lue lisää Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta?