Etelä-Pohjanmaalla juhlittiin maaseudun mahtisatoa

Maaseudun kehittämisohjelman vaikuttavuutta juhlittiin Etelä-Pohjanmaalla isosti OmaSP-stadionilla Seinäjoella 7.5.2019. Kaikkien aikojen maaseutujuhla kokosi yrittäjiä, maaseudun kehittäjiä, maatilayrittäjiä ja sidosryhmiä kuulemaan nykyisen ohjelmakauden aikaansaannoksista.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Mika Soininen avasi juhlan ja kuvasi Etelä-Pohjanmaan asemaa kiistattomana ruokamaakuntana lukujen valossa. Tilaisuuden juhlapuhujina toimivat Petri Rajaniemi Ponder NOBS Oy:stä ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Rajaniemi haastoi eteläpohjalaisia murtamaan rohkeasti 200-vuotiset perinteet ja luomaan uutta toisin toimimalla ja rajoja rikkomalla. Husu-Kallio korosti maatilojen ja maaseudun kehittäjien roolia muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä.

Maatilat, yritykset ja hanketoimijat pääsivät esittelemään toimenpiteidensä vaikuttavuutta monin eri tavoin. OmaSP-stadionin toinen kerros oli varattu noin parille kymmenelle toimijalle, jotka esittelivät toimenpiteidensä vaikuttavuutta. Yrittäjyyden ja ympäristön uutisstudioissa sekä tarinatulilla yrittäjät ja hankevetäjät kertoivat onnistumisistaan ja rahoituksella saaduista vaikutuksista. Kenties osuvimman kuvauksen maaseutuohjelman rahoituksen merkityksestä kertoi Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari, joka totesi: ”Maaseutuohjelman rahoitus on kuin bensaa nuotioon. Parhaimmillaan rahoituksen avulla asiat voidaan tehdä nopeammin ja isommin, mutta todellista vaikuttavuutta ei synny, jos polttopuut puuttuvat.

Tarinatulilla yrittäjät Timo Viinamäki (vas.) ja Timo Keski-Kasari. Haastattelemassa Tytti Isokangas.

Etelä-Pohjalaisen maaseudun mahtisatoa on koottu julkaisu, jossa kuvataan myös vaikuttavuuspolku. Aineisto on lisäksi viety pareemaaseutu.fi-sivustolle, jonka toteutuksesta on vastannut BSTR Luova Konttori Oy.

Maaseutujuhla huipensi noin vuoden mittaisen prosessin, jossa MDI on toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tukena maaseutuohjelman vaikuttavuuden arvioinnin ja viestinnän palvelumuotoilun kehittämisessä. BSTR toimi työssä MDI:n kumppanina ja tuotti projektin visuaalisen ilmeen.

Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla

Naisten tietotyö Suomessa keskittyy hyvin vahvasti kaupunkialueille. Maaseudulla koulutuksen toimialan merkitys naisten tietotyössä on korostunut huomattavasti, mutta samalla koulutuksen keskittäminen vähentää työpaikkoja. Naisten tietotyön edistäminen maaseudulla vaatii maaseudun työpaikkarakenteen kehittämistä, työurien haasteisiin pureutumista sekä naiserityisten kysymysten tunnistamista, todetaan 17.6.2022 julkistettavissa UUTTU-hankkeen tuloksissa. Tutkimushankkeessa kartoitettiin uuden työn mahdollisuuksia edistäviä ja jarruttavia tekijöitä maaseudulla naisten näkökulmasta.

Lue lisää Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla