Blogi: Verkostot korostuvat uusissa Leader-strategioissa

Syksyn tullen Leader-ryhmien katse on kääntynyt vahvasti kohti uutta ohjelmakautta. Kuluvan ohjelmakauden oppeja kerätään, ja uuden paikallisen kehittämisstrategian työstö on alkanut. Tammikuussa 2020 valmistunut Leader-periaatteiden ja hallintomallin arviointi on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä se tarjoaa Leader-ryhmien strategiatyöhön useita tärkeitä näkökulmia.

Arvioinnissa nousi esiin, että Leader-ryhmien tulisi kirkastaa oma roolinsa – millainen toimija Leader-ryhmä on, eli missä määrin se on paikalliskehittäjä, aluekehittäjä ja maaseuturahaston tuen hallinnoija? Suosituksena oli, että ryhmien kehittäjäroolia tulisi vahvistaa, ja ryhmien rahoituspohjan ja yhdistyksenä toimimisen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Strategiaa on helpompi lähteä tekemään, jos ryhmä tunnistaa omat ominaisuutensa, arvot sekä tahtotilan ja jos rahoituksessakin on hieman liikkumavaraa.

Leader-periaatteet ohjaavat ryhmien toimintaa

Arvioinnissa kävi ilmi, että seitsemää Leader-periaatetta (alueperusteisuus, paikallinen kumppanuus, alhaalta ylös, monialaisuus, verkostoituminen, innovatiivisuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö) pidetään oleellisina, ja ne tunnetaan suhteellisen hyvin Leader-ketjussa (ministeriö, ELY-keskukset, Leader-ryhmät, tuensaajat ja muut sidosryhmät). Tärkeimpänä periaatteena mainitaan yleensä alhaalta ylöspäin -periaate, joka mielletään Leader-toimintatavan ydinajatukseksi. Leader-periaatteiden toteutumisessa käytännössä on kuitenkin eroja.

Alhaalta ylös -periaatteen rinnalla muihin vahvimmin toteutuviin periaatteisiin kuuluvat alueperusteisuus, paikallinen kumppanuus ja monialaisuus. Näillä on vahvempi rakenteellinen asema, sillä ne on otettu osaksi joko lainsäädäntöä tai Leader-ryhmän paikallista kehittämisstrategiaa. Eniten vaihtelua ilmenee dynaamisemmissa periaatteissa eli verkostoitumisessa, innovatiivisuudessa ja alueiden välisessä sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Vaikka Leader-ketjun toimijat näkevät innovatiivisuuden tärkeänä, sen toteuttamismahdollisuudet koetaan haastavina hallinnollisten vaatimusten vuoksi. Leader-periaatteista verkostoituminen sen sijaan on toteutettavissa kaikkein vapaimmin ja omaehtoisimmin.

Leader-periaatteiden staattisuus ja dynaamisuus.
Leader-periaatteiden asemoituminen.

Verkostoja kehittävät ihmiset

Yksi tärkeimmistä arvioinnin päätelmistä oli se, että verkostoituminen on keskeistä Leader-toiminnalle. Leader-ryhmä sekä verkostoituu että verkottaa, ja se on Leader-työn sisintä ydintä. Verkostoituminen on nimittäin sekä tavoite että toimintatapa, ja se toimii katalysaattorina koko Leader-ryhmän toiminnalle. Verkostoituminen vahvistaa muiden Leader-periaatteiden toteutumista sekä tukee paikallisen kehittämisstrategian tavoitteiden saavuttamista.

Arvioinnin päätelmät vahvistavat verkostoteorian perusoletuksia: verkoston laidoilla olevat portinvartijat sekä sillat muihin verkostoihin ovat elintärkeitä verkostojen toiminnalle. Vaikka verkoston sisäinen koheesio ja tiedonvälitys ovat tärkeitä, verkostojen laidoilla olevat tai ne toimijat, jotka yhdistävät verkostot toisiin, tuovat uutta tietoa, uusia yhteyksiä ja uusia toimijoita verkostoon. Näin ollen ne auttavat paitsi verkostoja uudistumaan ja kehittymään, myös verkoston toimijoita saavuttamaan paikalliselle kehittämisstrategialle asetetut tavoitteet.

Verkostotyö nousee keskeiseen rooliin seuraavan ohjelmakauden strategioissa

Leader-ryhmille ominaiset toimintatavat, erityisesti ihmisten kanssa toimiminen eli verkottuminen ja verkostoituminen paikallisesti, vahvistavat paikallisen kehittämisen omistajuutta ja juurtumista maaseudulle. Leader kun toimii paikallisin voimin, paikallisesti ja paikallisen yhteisen hyvän puolesta. Tulevalla ohjelmakaudella Leader-ryhmien rooli maaseudun sosiaalisen pääoman vahvistamisessa tulee yhä kasvamaan. Verkostoituminen vaatii resursseja, mutta myös sisäsyntyistä innostusta tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Leader-ryhmien verkostot syntyvät ihmisten välisistä yhteyksistä. Mitä laajempi joukko paikallisia ihmisiä osallistuu Leader-ryhmän toimintaan, sitä laajemmat ja vahvemmat verkostot Leader-ryhmällä on ja sitä vaikuttavampaa toiminta on.

Verkostoinnin keskeisyys on huomioitu ohjelmakauden 2021–2027 paikallisten kehittämisstrategioiden valmistelussa monella tapaa. Leader-ryhmät laativat kehittämisstrategiansa tyypillisesti verkostomaisesti, keräten alueen tarpeita ja keskustellen paikallisten asiantuntijoiden kanssa eri yhteyksissä.

Strategiatyössä on uutena elementtinä mukana myös verkostopääoman kartoitus sekä ajatus Leader-ryhmästä verkostojohtajana. Leader-ryhmiltä nimittäin edellytetään paikallisten verkostojen kartoitusta ja oman roolin pohdintaa eri verkostoissa. Ajatuksena on, että Leader-ryhmät tunnistavat toimintansa ja tavoitteidensa kannalta tärkeät verkostot ja osallistuvat aktiivisesti niiden toimintaan. Koska verkostot tuovat uutta tietoa ja osaamista paikalliseen kehittämistyöhön, Leader-ryhmä voi verkostojen avulla olla kokoansa suurempi.

Apua strategian laadintaan – Leader-sparraus

Leader-arvioinnin tiivistelmä

Kirjoittajat

Sari Rannanpää ja Sinikukka Pyykkönen tuntevat maaseudun kehittämisen kiemurat.