Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Vaivaako verkostoituminen? Blogi: Vaivaako verkostoituminen? 30.3.2016 Benjamin Heikkinen Kirjoittajan muut artikkelit Verkostoitumisen merkitystä iskostetaan meihin jo opiskeluajoista lähtien. Meitä kehotetaan verkostoitumaan, solmimaan kontakteja ja lopulta hyödyntämään rakentamiamme verkostoja. Verkostot ilmentävät myös vaikutusvaltaa. Kauppalehti uutisoi hiljattain Suomen vaikutusvaltaisten verkostosta. Selvityksen mukaan Suomessa hyvin verkostoituneiden vaikutusvaltaisten ihmisten joukko on noin 300 hengen suuruinen. Ennen kaikkea Suomea ja alueitamme kuitenkin kehitetään lukemattomissa verkostoissa maaseudulla ja kaupungeissa, pienesti ja isosti, kylissä ja kansallisesti. Verkostoista ja verkostoitumisesta käytävää keskustelua voi kuvata vähintäänkin moninaiseksi. MDI:llä selvitettiin viime kesän aikana neljän suomalaisen Leader-toimintaryhmän alueen kehittäjäverkostoja. Keräsin selvityksen yhteydessä myös paikkaperusteisen maaseudun kehittämistä käsitelleen pro gradu -tutkielman aineiston, jossa kartoitettiin varsinaisten verkostojen analysoinnin ohella myös mm. maaseudun kehittäjien verkostoitumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Erään kyselyjen verkostoitumista koskeneeseen kysymykseen vastanneen kommentti jäi erityisesti mieleen: ”Kaikki puhuvat verkostoitumisen merkityksestä, mutta kukaan ei haluaisi nähdä vaivaa sen eteen.” Mikä verkostoitumista sitten edistää ja mistä muodostuvat verkostoitumisen haasteet? Tässä tiivistettynä vastaajien näkemyksiä alueilta: Kaikilla neljällä alueella yhteistyön eri muotoja ja henkilökohtaisia kontakteja pidettiin tärkeinä tekijöinä verkostoitumisen kannalta. Useimmilla alueilla esille nousivat myös luottamus, aktiivisuus ja tiedottaminen. Vain yhdellä alueella neljästä jo olemassa olevat teemapohjaiset verkostot tai verkostomaiset hankkeet mainittiin verkostoitumisen edistäjinä. Verkostoitumisen haasteissa kiire ja ajan riittämättömyys nousivat esille ylivoimaisesti merkittävimpinä verkostoitumista haittaavina tekijöinä. Aktiiviset toimijat ovat usein monessa mukana, eikä aikaa riitä kaikelle. Vapaaehtoisvoimin tehtävässä kehittämistyössä aikaresurssien riittämättömyys korostui entisestään. Kaikilla alueilla nähtiin kateuden, keskinäisen kilpailun tai ennakkoasenteiden vaikuttavan kielteisesti verkostoitumiseen. Toisinaan myös harvaan asutun maaseudun pitkät välimatkat ja hitaat verkkoyhteydet toivat haasteita verkostoitumiselle. Useissa verkostoitumista edistävissä tekijöissä nousevat esille sosiaalisen pääoman syntymiseen ja välittämiseen liitetyt tekijät. Vastaavasti useat verkostoitumisen haasteina koetut tekijät ovat sosiaalisen pääoman kannalta haitallisia tekijöitä. Karistetaan siis kateus ja keskinäinen kilpailu ja koitetaan kiireistämme huolimatta nähdä vaivaa verkostojemme ja verkostoitumisen eteen. Uskallan väittää, että vaivannäkö kannattaa. Pro gradu -tutkielmaan pääset tutustumaan tarkemmin täältä. Kysy lisää Benjamin Heikkinen Asiantuntija HTM 040 410 9310 benjamin.heikkinen@mdi.fi Profiili: Linkedin Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Blogi: Pakenevatko korkeasti koulutetut työlliset pääkaupunkiseudulta? Blogi 27.6.2022 Rasmus Aro Tämän blogin tavoitteena on nostaa esille, mitä todella tapahtui vuosien 2020–2021 muuttoliikkeessä – kuka muutti ja minne? En kuitenkaan arvuuttele muutosten taustalla vaikuttavia syitä laajasti, sillä ne ovat oman tekstinsä arvoisia. Lue lisää Blogi: Pakenevatko korkeasti koulutetut työlliset pääkaupunkiseudulta?
Blogi: Naisten tietotyö maaseudulla – utopiaa, unelmaa vai toteutumatonta potentiaalia? Blogi 17.6.2022 Kirsi Siltanen Sari Rannanpää Etätyön ja paikkariippumattoman työn yleistymisen myötä odotukset tietotyön yleistymisestä maaseudulla ovat myös kasvaneet. Hypoteesinä on ollut se, että jos tietotyötä voi tehdä mistä tahansa, ihmiset siirtyvät maaseudulle. Käytännössä tämä hypoteesi ei kuitenkaan ole toteutunut, ainakaan vielä. Vaikka korona-aika onkin muuttanut maan sisäistä muuttoliikettä, kaikki kunnat ja maaseudut eivät ole tästä hyötyneet yhtäläisesti. Erityisesti keskisuuret kaupungit ja kaupunkien kehyskunnat ovat saaneet runsaasti muuttovoittoa. Myös Lappi on saanut uusia asukkaita. Harvaan asuttu maaseutu ja ydinmaaseutu eivät ole hyötyneet muuttoliikkeestä samassa mittakaavassa, vaikka yksittäisiä tarinoita riittääkin eri puolilta maata. Lue lisää Blogi: Naisten tietotyö maaseudulla – utopiaa, unelmaa vai toteutumatonta potentiaalia?
Blogi: Yliopistokaupunkien muuttovoitot opiskelijoista ovat kasvaneet koronakriisin aikana Blogi 10.6.2022 Timo Aro Koronakriisin aikana on käyty paljon keskustelua muuttoliikkeen suunnista ja käänteistä. Vastoin ennakko-oletuksia poikkeusolot eivät ole hidastaneet muuttamista, vaan korona-aikana on muutettu enemmän kuin ennen pandemiaa. Lue lisää Blogi: Yliopistokaupunkien muuttovoitot opiskelijoista ovat kasvaneet koronakriisin aikana