Blogi: Vaivaako verkostoituminen?

Verkostoitumisen merkitystä iskostetaan meihin jo opiskeluajoista lähtien. Meitä kehotetaan verkostoitumaan, solmimaan kontakteja ja lopulta hyödyntämään rakentamiamme verkostoja. Verkostot ilmentävät myös vaikutusvaltaa. Kauppalehti uutisoi hiljattain Suomen vaikutusvaltaisten verkostosta. Selvityksen mukaan Suomessa hyvin verkostoituneiden vaikutusvaltaisten ihmisten joukko on noin 300 hengen suuruinen. Ennen kaikkea Suomea ja alueitamme kuitenkin kehitetään lukemattomissa verkostoissa maaseudulla ja kaupungeissa, pienesti ja isosti, kylissä ja kansallisesti. Verkostoista ja verkostoitumisesta käytävää keskustelua voi kuvata vähintäänkin moninaiseksi.

MDI:llä selvitettiin viime kesän aikana neljän suomalaisen Leader-toimintaryhmän alueen kehittäjäverkostoja. Keräsin selvityksen yhteydessä myös paikkaperusteisen maaseudun kehittämistä käsitelleen pro gradu -tutkielman aineiston, jossa kartoitettiin varsinaisten verkostojen analysoinnin ohella myös mm. maaseudun kehittäjien verkostoitumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Erään kyselyjen verkostoitumista koskeneeseen kysymykseen vastanneen kommentti jäi erityisesti mieleen:

”Kaikki puhuvat verkostoitumisen merkityksestä, mutta kukaan ei haluaisi nähdä vaivaa sen eteen.”

Mikä verkostoitumista sitten edistää ja mistä muodostuvat verkostoitumisen haasteet? Tässä tiivistettynä vastaajien näkemyksiä alueilta:

Kaikilla neljällä alueella yhteistyön eri muotoja ja henkilökohtaisia kontakteja pidettiin tärkeinä tekijöinä verkostoitumisen kannalta. Useimmilla alueilla esille nousivat myös luottamus, aktiivisuus ja tiedottaminen. Vain yhdellä alueella neljästä jo olemassa olevat teemapohjaiset verkostot tai verkostomaiset hankkeet mainittiin verkostoitumisen edistäjinä.

Verkostoitumisen haasteissa kiire ja ajan riittämättömyys nousivat esille ylivoimaisesti merkittävimpinä verkostoitumista haittaavina tekijöinä. Aktiiviset toimijat ovat usein monessa mukana, eikä aikaa riitä kaikelle. Vapaaehtoisvoimin tehtävässä kehittämistyössä aikaresurssien riittämättömyys korostui entisestään. Kaikilla alueilla nähtiin kateuden, keskinäisen kilpailun tai ennakkoasenteiden vaikuttavan kielteisesti verkostoitumiseen. Toisinaan myös harvaan asutun maaseudun pitkät välimatkat ja hitaat verkkoyhteydet toivat haasteita verkostoitumiselle.

Useissa verkostoitumista edistävissä tekijöissä nousevat esille sosiaalisen pääoman syntymiseen ja välittämiseen liitetyt tekijät. Vastaavasti useat verkostoitumisen haasteina koetut tekijät ovat sosiaalisen pääoman kannalta haitallisia tekijöitä. Karistetaan siis kateus ja keskinäinen kilpailu ja koitetaan kiireistämme huolimatta nähdä vaivaa verkostojemme ja verkostoitumisen eteen. Uskallan väittää, että vaivannäkö kannattaa.

Pro gradu -tutkielmaan pääset tutustumaan tarkemmin täältä.