Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Tarinakartoilla voimaa tiedon visualisointiin Blogi: Tarinakartoilla voimaa tiedon visualisointiin 23.4.2021 Timo Aro Kirjoittajan muut artikkelit Timo Widbom Kirjoittajan muut artikkelit Viimeisen 30 vuoden aikana on tuotettu enemmän informaatiota kuin edeltäneiden vuosituhansien aikana. Yhden huhtikuisen viikon Helsingin Sanomat sisältää oletettavasti enemmän tietoa kuin mitä keskiverto länsimaalainen ihminen kohtasi vaikka 1600-luvulla koko elämänsä aikana. Tänä päivänä ongelma ei ole tiedon saanti, vaan pikemminkin informaatiouupumus, infoähky. Tämän päivän käytännön paradoksi on, että liiallinen tieto voi olla yhtä vaarallista kuin liian vähäinen tieto. Dataa ja tietoa on saatavilla massiivisesti. Infoähkyä voi yrittää hallita ja hillitä monin eri tavoin. MDI:ssä on parin viime vuoden aikana laitettu paljon henkistä pääomaa sähköisten tietopalveluiden kehittämiseen, tiedon automatisointiin ja ylipäätään datavisualisointiin. Näkyvimmät tuotokset liittyvät aluekehityksen tilannekuvaan liittyvään Tietopalveluun ja Robonomistin kanssa yhdessä tehtyyn automatisoituun tilannekuvaan eli Kuntakorttiin. Vähemmän on enemmän Kokemus on osoittanut, että yksi hyvä kuva, kartta tai visualisointi vastaa kirjaimellisesti enemmän kuin tuhatta sanaa. Jotta eksponentiaalista datamassaa voi edes periaatteessa yrittää hallita tai ymmärtää, se kannattaa visualisoida. Vähemmän on yleensä enemmän. Datavisualisointi on kuin keihäänkärki, jota ilman keihäs harvemmin tavoittaa oikeaa kohdetta. Esimerkiksi väestötilastot herättävät usein runsaasti mielenkiintoa. Julkaisemme usein eri välineissä aiheeseen liittyviä tilastoja, käppyröitä, graafeja ja karttoja. Ne jäävät liian usein irrallisiksi ilman yhteyttä laajempaan kokonaiskuvaan. Entä jos tekstisisällöt, taulukot, kuviot ja kartat onnistuttaisiin kokoamaan yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi visuaalisella, informatiivisella ja inspiroivalla tavalla? Tähän avaavat loistavan mahdollisuuden niin sanotut tarinakartat. Mitkä ihmeen tarinakartat? Tarinakartat ovat yksinkertaisia web-sovelluksia, jotka yhdistävät web-kartan, tekstiä, kuvia ja muuta sisältöä maantieteellisen tarinan kertomiseksi multimedian keinoin. Tarinakartan karttoihin liittyy faktatietoja ja tarinoita, joilla luodaan visuaalinen tilannekuva ympäröivästä maailmasta ja sen muutoksista, ilmiöistä ja tapahtumista. Yllä olevaa esimerkkikuvaa klikkamalla pääset karttapalveluun kokeilemaan interaktiivisia ominaisuuksia. Kartan päällä olevaa nuolipalloa siirtämällä vasemmalle tai oikealle saat näkyviin vertailun. ESRI:n Storymap on käyttäjäystävällinen sovellus, jonka avulla voidaan kertoa kartografisella kontekstilla ilmiöistä, tapahtumista tai tilannekuvasta tavalla, jota ei perinteisellä staattisella esityksellä voi tehdä. Tarinakartan etuina ovat informatiivisuus, helppokäyttöisyys ja vuorovaikutteisuus: karttoja voi tarkastella lähemmin ja saada niistä yksityiskohtaista tietoa helposti itseä kiinnostavista kohteista. Tarinakartan teho perustuu sen helppoon tapaan informoida asioita, joissa visuaaliset kartat, tekstit ja multimediaviestintä täydentävät toisiaan ja antavat mahdollisuuden tarkastella ympäröiviä ilmiöitä visuaalisesti ja ymmärrettävästi. Erilaisista tilastoista tuotetut vuorovaikutteiset kartat ja niihin liittyvät paikkatietoanalyysit voidaan näin helposti jakaa kaikkien ulottuville. Tarinakartta koronavuoden 2020 väestönmuutoksista Tartuimme härkää sarvista ja kokeilimme, miten vuoden 2020 lukemattomista väestötilastoista voitaisiin tuottaa yksi tarinakartta. Alla olevasta linkistä pääsee tutustumaan ensimmäinen koeponnistukseen eli Koronavuoden 2020 väestönmuutoksiin tarinakartan avulla. Siirry kokeilemaan tarinakarttaa tästä Tarinakartta keskittyy vuoden 2020 väestönkehitykseen ja sen osatekijöihin verrattuna edeltävien vuosien kehitykseen. Lisäksi arvioidaan koronavuoden 2020 erityispiirteitä varsinkin muuttoliikkeen osalta. Suurimpien kaupunkien väestömuutoksetInfogram Kaikki tarinassa olevat kartat ja graafit ovat vuorovaikutteisia, eli niitä pääsee tarkastelemaan yksityiskohtaisesti kuntatasolla. Karttoja voi lähentää ja tarkastella kunkin kunnan tietoja kuntaa osoittamalla. Lisäksi suurimpia kaupunkiseutuja pääsee tarkastelemaan erikseen, ja kartalla näkee tapahtuneen väestönmuutoksen vuonna 2020 verrattuna vuosien 2015–2019 kehitykseen. Lisäksi kuvataan graafisesti 10 suurimman kaupungin nettomuuttoa ja luonnollista väestölisäystä. Lopuksi koronavuoden erityspiirteitä kuvataan interaktiivisen infografiikan avulla. Palaute ja ideat tervetulleita Miksi siis tarinakartat? Tarinakartat ovat hyvä keino sekä hallita massiivista infoähkyä että levittää jopa viihdyttävällä tavalla tietoa. Tarinakarttojen avulla tekstistä, kuvista, graafeista ja kartoista saadaan toisiinsa kietoutuva kiinnostava kokonaisuus. Tarinakartta avaa samalla uusia mahdollisuuksia jakaa tietoa. Otamme mielellämme vastaan ajatuksia ja näkemyksiä jonkun haluamanne muutoksen tai ilmiön tarinallistamiseksi tarinakartan avulla. Jaa ideasi esimerkiksi alla olevaan Twitter-ketjuun. Mikä on #tarinakartta ja kuinka sitä voi hyödyntää #tieto visualisoinnissa? @timoaro ja @TimoWidbom kokosivat interaktiiviseen tarinakarttaan koronavuoden väestönmuutokset. Kommentoi tai ideoi tarinakartalle käyttöä tähän ketjuun. #visualisointi #väestöhttps://t.co/ylUrhIiF5F — MDI (@MDIfriends) April 23, 2021 korona muuttoliike tarinakartta visualisointi väestönkehitys Kysy lisää Timo Aro Neuvonantaja VTT 045 657 7890 timo.aro@mdi.fi Profiili: Twitter Linkedin Timo Widbom Neuvonantaja, GIS ja tietopalvelut HM, Ph.D. jatko-opiskelija timo.widbom@gmail.com Profiili: Twitter Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?