Blogi: Sadan raportin raja paukkui

Asiantuntijamme FL Mikko Valtakari saavutti keväällä 2019 tärkeän virstanpylvään, kun hänen 100. valtionhallinnon raporttinsa julkaistiin. MDI onnittelee upeasta saavutuksesta! Haastattelimme Mikkoa ja saimme kuulla sattumuksia pitkän uran varrelta.

Mikolla on takana monipuolinen ura ja syvällistä asiantuntemusta on kertynyt monestakin yhteiskunnallisesti teemasta. Mikko on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti, joka on valmistunut maantieteen laitokselta Helsingin yliopistosta. MDI:ssä Mikko vetää työhön, elinkeinoihin ja innovaatioihin liittyviä projekteja suurella intohimolla.

Ensimmäisen työpaikan valmistumisensa jälkeen nuori mies sai vuonna 1981 Suunnittelukeskus Oy:stä, joka oli kuntakonsultointifirma Helsingin Pasilassa. Tässä työssä tuli kierrettyä melkein kaikissa Suomen kunnissa.

”Ensimmäisiä projektejani olivat maaseudun kehittämisprojektit, joissa linjattiin suomalaista maaseutustrategiaa. Maaseutu ja kaupunki nähtiin jo tuolloin erillisinä ja vastakkainasettelu oli voimassa, kuten myös EU:n uhka. Monet samat teemat ovat tärkeitä edelleenkin; kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus ja elinkeinokehittämisen tavat. Aihepiirit ovat samoja, mutta käsitteet ovat uudistuneet. Mieleen on jäänyt ainakin se, että ihan sama minne meni, aina korostettiin sitä, miten hyvä sijainti sillä paikalla on.”

Yhdeksänkymmentäluvun lama iski myös Mikon tielle, kun hänet irtisanottiin Suunnittelukeskuksesta. Tästä starttasi akateeminen ura, jonka aikana Mikko työskenteli tuntiopettajana Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa ja maantieteen laitoksella assistenttina. Tässä työssä hän viihtyi vuosikymmenen ja samalla teki lisensiaatintyön maaseutupolitiikan ja aluepolitiikan yhteyksistä.

Työhallinto, joka on nykyään Mikon erityisosaamisaluetta, tuli tutuksi vuosituhannen lopussa LTT-Tutkimus Oy:ssä, jossa hän oli puolentoista vuoden ajan tekemässä työhallinnon kehittämisprojektia. LTT fuusioitui myöhemmin HSE:n Executive Educationiin, jonka toiminta ajettiin loppuun sulautumisen yhteydessä. Sieltä Mikko pelasti tiiminsä Kauppakorkean pienyrityskeskukseen, josta tie vei myöhemmin Tempo Economicsiin ja lopulta MDI:hin vuonna 2017.

Ihan ensimmäisen valtionhallinnon konsultointiprojektinsa tuore konsultti toteutti nopeiden junaratojen aluekehitysvaikutuksista. Hankkeen tilaajana oli silloinen liikenneministeriö ja Mikko tuntiassarin roolissa Helsingin yliopistolla, jossa konsultin tielle lähtemistä ei aina katsottu hyvällä.

”Tuohon aikaan konsultointihommia hieman paheksuttiin yliopistolla, mutta projekti avasi verkostoja työelämään ja auttoi luomaan asiakassuhteita. Samaan aikaan tehtiin Lahden edunvalvontastrategiaa, jossa laskettiin paraabelimittakaavalla sitä, miten nopeutuneet yhteydet vaikuttavat Lahden seudun väestöennusteisiin, Kouvolaan ja Iisalmeen asti.”

Kuten kaikki tietävät, tietotekniikan rooli on muuttunut ja kehittynyt vuosien saatossa. Nykyään jokainen konsultti reissaa tietokoneen kanssa, kun taas uran alussa esitykset piirrettiin piirtoheitinkalvoille ja tietokoneita käytettiin vähänlaisesti. Tietoa ei tuohon aikaan ollut paljon saatavilla, hankkeiden kestot olivat pidempiä ja kyselyt lähetettiin postissa. Ihmisten haastattelut hoidettiin kasvokkain. Tuolloin ei vielä tiedetty mitään pätkivistä videoneuvotteluyhteyksistä.

”Esimerkiksi kaupan alan tutkimuksia teimme siten, että menimme kauppaan ja kysyimme asiakkailta kysymykset suoraan paikan päällä”.

Myös kirjoittaminen itsessään on muuttunut. Uran alkuvaiheessa kirjoitusprosessi oli hidas, eikä pystynyt miettimään kirjoittamisen aikana, vaan kaikki piti pohtia valmiiksi ennakkoon.

”Kokonaisuuden hallinta on muuttunut helpommaksi ja kokemuksen myötä oleelliset asiat pystyy erottamaan paremmin.”

Vaikeimpia projekteja Mikko kuvailee sellaisiksi, joissa asiakkaan odotukset ovat olleet jollain tapaa epärealistiset, eli on esimerkiksi toivottu pienillä resursseilla ratkaisuja valtavan isoihin kysymyksiin. Parhaimmat projektit ovat sen sijaan sellaisia, joista tilaaja on saanut selvää hyötyä ja tuloksilla on ollut vaikutusta käytännön tasolla. Yhtenä esimerkkinä Mikko mainitsee TEM:n innovaatio-osastolle tehdyt vaikuttavuuden mittarit.

Sata-kerhoon juuri liittyneen konkarikonsultin keskeinen neuvo alan nuorille kyvyille on kehittää paksu nahka ja ymmärtää, ettei monestikaan asioita voi tehdä niin hyvin ja pieteetillä, mitä itse haluaisi. Kritiikkiä pitää osata sietää. Tiimityöskentelyssä tärkeää on hyväksyä toisten tekemisen erilaisuus.

Mikon pitkällinen kokemus erilaisten selvitysten ja tutkimusten tekemisestä näyttäytyy kollegoille syvällisenä asiantuntemuksena ja vankkoina projektijohtamisen taitoina. Vaikka olisi miten kiire, Mikolla on aina aikaa auttaa ja neuvoa – sadan projektin kokemuksella ja syvällä rintaäänellä.  

”Ehkä se oppi on se, että oikeasti nuorena luuli, että on aika viisas ja ymmärtää asioita. Sitten aikaa kului ja huomasi, ettei tiedäkään kovinkaan paljoa. Kun on tullut ikää lisää, on oppinut, ettei kukaan muukaan tiedä. Sitä kautta on tullut rauhaa siihen tekemiseen. Monesti huomaa, että nämä asiat ovat vaikeita muillekin, ei vain itselle. Innovaatioiden, elinkeinojen ja työllisyyspolitiikan osalta on erilaisia vaihtoehtoja, mutta ei yhtä oikeaa totuutta.”

Nyt kilpailemme siitä, kuka meistä seuraavaksi ylittää sadan raportin rajapyykin. Mikko tietysti puurtaa jo kohti seuraavaa satasta.