Blogi: Päätös kehittää alueita

Helmikuun lopulla uutiskirje kolahti postilaatikkoon: on tehty päätös kehittää alueita.

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet eli aluekehittämispäätös linjaa valtioneuvoston aluepolitiikkaa vuosina 2016-2019 ja asettaa sille kolme painopistettä, jotka tukevat hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Painopisteet ovat 1) uudistumisella kasvua, 2) elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja 3) hyvinvointia kumppanuuksilla. Ensi näkemältä aluekehittämispäätös herättää kolme ajatusta: yrityspainotteisuuden, erikoistumisen ja rohkeannotkean julkisen sektorin.

Ensinnäkin päätöksestä välittyy selkeä sävel: yritysten uudistuminen on kasvun avain. Uudistumisella syntyvä kasvu vaatii elinkeinorakenteen monipuolistamista ja älykkään erikoistumisen käytännön toimenpiteitä. Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan aluekehittämispäätöksessä nostetaan esiin alueiden kehittämisen kannalta keskeiset asiat, kuten saavutettavuus, yritysten uudistuminen ja yhteistyöverkostot. Yritysten uudistuminen luo pohjaa kolmannelle painopisteelle eli hyvinvoinnille, jota saadaan aikaan mm. yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksilla. Alueilta vaaditaan rohkeutta ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, maahanmuuttokysymyksiin vastaamisessa ja digitalisaation hyödyntämisessä.

Toiseksi nostan älykkään erikoistumisen, joka jakaa mielipiteitä. Aluekehittämispäätöksen painopisteitä arvotettiin viime keväänä ja syksynä verkkoaivoriihellä, jossa eniten puhuttivat uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelämä sekä erikoistuminen vahvuusalueille. Toisaalta erikoistuminen nähtiin ristiriitaisena yhdenmukaisuuden ja tasapuolisuuden kanssa. Diskurssit ovat aina kulkeneet käsikädessä ja vuorotellen: erikoistuminen, yhdenmukaisuus, erikoistuminen… Tämän kevään aluekehittämispäätöksessä erikoistuminen tukee alueiden elinvoimaisuutta ja yritysten kasvumahdollisuuksia. Verkkoaivoriihessä heräteltiin, että toisen alueen menestys ei ole keneltäkään pois.

Kolmantena kiinnitän huomiota siihen, että uskallusta ja rohkeutta peräänkuulutetaan myös julkiselta sektorilta. Sen halutaan muuttuvan yhä mahdollistavammaksi, notkeammaksi ja avoimemmaksi kumppanuuksille. Julkiselta sektorilta odotetaan mahdollistamisen lisäksi muutosherkkyyttä, luottamista alueellisiin verkostoihin ja kansallisen tason tukea alueellisiin avauksiin. Oman mausteensa aluekehittämispäätöksen toimeenpanoon tuo maakuntauudistus, joka ei kuitenkaan tule vaikuttamaan radikaalisti aluekehittämisen painopisteisiin.

Nyt, kun päätös lepää työpöydällä, on ensiarvoisen tärkeää tarttua sisältöteemoihin, vahvistaa alueellisia verkostoja ja notkeuttaa julkista sektoria mukaan kumppanuuksiin. Tehdään päätös kehittää alueita.

Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen

Kuntatalolle kokoontuivat 16.–17. toukokuuta Suomen kaupunki- ja aluekehityksen asiantuntijat ja viranhaltijat. Kahden päivän aikana noin 150 ihmistä pohti, keskusteli, oppi ja ideoi kaupunkien nykyhetkeä ja tulevaisuutta. MDI:n, Kuntaliiton ja Kuntasäätiön järjestämän tapahtuman ohjelmasta vastasivat alan huippuasiantuntijat ja -keskustelijat. Tervetuloa kurkkaamaan kuvien muodossa symposiumin tunnelmiin.

Lue lisää Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata