Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Päätös kehittää alueita Blogi: Päätös kehittää alueita 7.3.2016 Helmikuun lopulla uutiskirje kolahti postilaatikkoon: on tehty päätös kehittää alueita. Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet eli aluekehittämispäätös linjaa valtioneuvoston aluepolitiikkaa vuosina 2016-2019 ja asettaa sille kolme painopistettä, jotka tukevat hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Painopisteet ovat 1) uudistumisella kasvua, 2) elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja 3) hyvinvointia kumppanuuksilla. Ensi näkemältä aluekehittämispäätös herättää kolme ajatusta: yrityspainotteisuuden, erikoistumisen ja rohkeannotkean julkisen sektorin. Ensinnäkin päätöksestä välittyy selkeä sävel: yritysten uudistuminen on kasvun avain. Uudistumisella syntyvä kasvu vaatii elinkeinorakenteen monipuolistamista ja älykkään erikoistumisen käytännön toimenpiteitä. Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan aluekehittämispäätöksessä nostetaan esiin alueiden kehittämisen kannalta keskeiset asiat, kuten saavutettavuus, yritysten uudistuminen ja yhteistyöverkostot. Yritysten uudistuminen luo pohjaa kolmannelle painopisteelle eli hyvinvoinnille, jota saadaan aikaan mm. yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksilla. Alueilta vaaditaan rohkeutta ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, maahanmuuttokysymyksiin vastaamisessa ja digitalisaation hyödyntämisessä. Toiseksi nostan älykkään erikoistumisen, joka jakaa mielipiteitä. Aluekehittämispäätöksen painopisteitä arvotettiin viime keväänä ja syksynä verkkoaivoriihellä, jossa eniten puhuttivat uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelämä sekä erikoistuminen vahvuusalueille. Toisaalta erikoistuminen nähtiin ristiriitaisena yhdenmukaisuuden ja tasapuolisuuden kanssa. Diskurssit ovat aina kulkeneet käsikädessä ja vuorotellen: erikoistuminen, yhdenmukaisuus, erikoistuminen… Tämän kevään aluekehittämispäätöksessä erikoistuminen tukee alueiden elinvoimaisuutta ja yritysten kasvumahdollisuuksia. Verkkoaivoriihessä heräteltiin, että toisen alueen menestys ei ole keneltäkään pois. Kolmantena kiinnitän huomiota siihen, että uskallusta ja rohkeutta peräänkuulutetaan myös julkiselta sektorilta. Sen halutaan muuttuvan yhä mahdollistavammaksi, notkeammaksi ja avoimemmaksi kumppanuuksille. Julkiselta sektorilta odotetaan mahdollistamisen lisäksi muutosherkkyyttä, luottamista alueellisiin verkostoihin ja kansallisen tason tukea alueellisiin avauksiin. Oman mausteensa aluekehittämispäätöksen toimeenpanoon tuo maakuntauudistus, joka ei kuitenkaan tule vaikuttamaan radikaalisti aluekehittämisen painopisteisiin. Nyt, kun päätös lepää työpöydällä, on ensiarvoisen tärkeää tarttua sisältöteemoihin, vahvistaa alueellisia verkostoja ja notkeuttaa julkista sektoria mukaan kumppanuuksiin. Tehdään päätös kehittää alueita. Sinikukka Pyykkönen Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Blogi: Osaammeko rakentaa, kun meillä menee hyvin? Blogi 9.5.2022 Eila Valtanen Tunnustaudun villiksi, toivon mukaan kuitenkin jaloksi villiksi, vaikken ole varma laadustani. Elän keskellä luontoa, metsän ja järven sylissä. En osaisi… Lue lisää Blogi: Osaammeko rakentaa, kun meillä menee hyvin?
Blogi: Tietotyön jäljillä maaseuduilla Blogi 3.5.2022 Henrika Ruokonen Rasmus Aro Sari Rannanpää Tietotalous on talousjärjestelmä, jossa tieto on merkittävä tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Se perustuu yksinkertaisimmillaan tiedon hankintaan, tuottamiseen, levittämiseen sekä… Lue lisää Blogi: Tietotyön jäljillä maaseuduilla
Blogi: Suunnitelmallisuudella lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TET-jaksoihin Blogi 7.4.2022 Minna Mayer Työelämään tutustumisjaksojen eli TET-jaksojen kehittämiseksi kaivataan lisää suunnitelmallisuutta, jonka avulla voidaan lisätä niiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Näin todetaan 7. huhtikuuta… Lue lisää Blogi: Suunnitelmallisuudella lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TET-jaksoihin