Blogi: Opiskelijat nostavat korkeakoulukaupungit väestödynamiikan kärkeen

MDI:n edelliskuussa lanseeraaman tietopalvelun AKI-Kvartaalin tarkoitus on kuvata nopeita muutoksia. Kvartaalitason tarkastelu on siitä kiinnostava, että se voi tuoda esille asioita, jotka vuositason tarkastelussa saattavat jäädä piiloon. Toisen ja kolmannen kvartaalin välillä tapahtuukin yksi suurimmista väestönkehityksen muutoksista: uudet opiskelijat muuttavat uusille opiskelupaikkakunnilleen. Tämä näkyy korkeakoulukaupungeissa tulomuuttojen määrän suurella kasvulla. Esimerkiksi Turkuun, Tampereelle ja Ouluun muutti yli kaksinkertainen (+100%) määrä asukkaita verrattuna edeltäviin kvartaaleihin!

Opiskelijoiden muutto näkyy värikkäiden haalarien lisäksi myös AKI-Kvartaalissa suurten korkeakoulukaupunkien väestödynamiikan pisteissä. Edeltävässä kvartaalissa useimmat korkeakoulukaupungit pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta sijoittuivat kohtuullisesti, mutta uusimmassa kvartaalissa käytännössä kaikki korkeakoulukaupungit ovat väestödynamiikan kärjessä. Tämä näkyy alla olevista toista ja kolmatta kvartaalia kuvaavista nelikentistä, joissa valittujen korkeakoulukaupunkien sijainti on korostettu.

Kuva 1. Väestö- ja työllisyysdynamiikka toisessa kvartaalissa.
Kuva 2. Väestö- ja työllisyysdynamiikka kolmannessa kvartaalissa. Korkeakoulukaupunkien väestödynamiikan pisteet ovat nousseet toiseen kvartaaliin verrattuna.

Valtavasta kasvusta huolimatta koko TOP 10 -kuntien ryhmästä ei löydy yhtään suurta korkeakoulukaupunkia. TOP 10 -kuntien ryhmään mahtuvat Espoo ja Vantaa, mutta näiden kaupunkien dynamiikka on poikkeava suuriin korkeakoulukaupunkeihin verrattuna. Muut kärkikymmenikön kunnat ovat joko suurien kaupunkien kehyskuntia tai Pohjanmaan rannikkokuntia. Näiden kuntien menestyksen takana on erittäin vahva työllisyysdynamiikka ja työttömien vähäinen määrä. Tämän lisäksi työttömyyden rakenne kuntien kannalta on lähes optimaalinen. Suurten kaupunkien kehyskuntien väestödynaamiikka on myös vahvalla pohjalla.

Kehyskuntien vahva työllisyys- ja väestödynaamiikka perustunee kuntien sijaintiin: kehyskunnat ovat osa suuren kaupungin työmarkkinoita, mikä tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet. Esimerkiksi uusimman kvartaalin ykkössijalla olevan Turun kupeessa sijaitsevan Ruskon työllisistä yli puolet käy töissä Turussa ja noin neljä viidestä Ruskon ulkopuolisissa Turun seudun kunnissa.

Kehyskuntien vahva vetovoima taas perustuu näiden kuntien tarjoamiin ja sijainnin mahdollistamiin asumisratkaisuihin. Käytännössä kehyskunnat tarjoavat edullisempaa ja tilavampaa omistusasumista. Tämä taas vetää puoleensa etenkin keskuskaupungista työllisiä ja kohtuullisen hyvätuloisia muuttajia, mikä selittää vahvaa työllisyysdynamiikkaa. Sitä selittää myös työttömien vähäinen muutto näihin kuntiin, mikä perustuu esimerkiksi vähäiseen vuokra-asuntotarjontaan. Työllisten muutto kehyskuntiin ja työttömien keskittyminen keskuskaupunkiin näkyy suurten kaupunkien heikompana työllisyydynamiikkana.

Voit tarkastella kolmannen kvartaalin tietoihin perustuvaa kvarttiAKI:a täältä.

Kirjoittajat:

Rasmus Aro ja Susanna Haanpää