Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Opiskelijat nostavat korkeakoulukaupungit väestödynamiikan kärkeen Blogi: Opiskelijat nostavat korkeakoulukaupungit väestödynamiikan kärkeen 12.11.2019 Rasmus Aro Kirjoittajan muut artikkelit Susanna Haanpää Kirjoittajan muut artikkelit MDI:n edelliskuussa lanseeraaman tietopalvelun AKI-Kvartaalin tarkoitus on kuvata nopeita muutoksia. Kvartaalitason tarkastelu on siitä kiinnostava, että se voi tuoda esille asioita, jotka vuositason tarkastelussa saattavat jäädä piiloon. Toisen ja kolmannen kvartaalin välillä tapahtuukin yksi suurimmista väestönkehityksen muutoksista: uudet opiskelijat muuttavat uusille opiskelupaikkakunnilleen. Tämä näkyy korkeakoulukaupungeissa tulomuuttojen määrän suurella kasvulla. Esimerkiksi Turkuun, Tampereelle ja Ouluun muutti yli kaksinkertainen (+100%) määrä asukkaita verrattuna edeltäviin kvartaaleihin! Opiskelijoiden muutto näkyy värikkäiden haalarien lisäksi myös AKI-Kvartaalissa suurten korkeakoulukaupunkien väestödynamiikan pisteissä. Edeltävässä kvartaalissa useimmat korkeakoulukaupungit pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta sijoittuivat kohtuullisesti, mutta uusimmassa kvartaalissa käytännössä kaikki korkeakoulukaupungit ovat väestödynamiikan kärjessä. Tämä näkyy alla olevista toista ja kolmatta kvartaalia kuvaavista nelikentistä, joissa valittujen korkeakoulukaupunkien sijainti on korostettu. Kuva 1. Väestö- ja työllisyysdynamiikka toisessa kvartaalissa. Kuva 2. Väestö- ja työllisyysdynamiikka kolmannessa kvartaalissa. Korkeakoulukaupunkien väestödynamiikan pisteet ovat nousseet toiseen kvartaaliin verrattuna. Valtavasta kasvusta huolimatta koko TOP 10 -kuntien ryhmästä ei löydy yhtään suurta korkeakoulukaupunkia. TOP 10 -kuntien ryhmään mahtuvat Espoo ja Vantaa, mutta näiden kaupunkien dynamiikka on poikkeava suuriin korkeakoulukaupunkeihin verrattuna. Muut kärkikymmenikön kunnat ovat joko suurien kaupunkien kehyskuntia tai Pohjanmaan rannikkokuntia. Näiden kuntien menestyksen takana on erittäin vahva työllisyysdynamiikka ja työttömien vähäinen määrä. Tämän lisäksi työttömyyden rakenne kuntien kannalta on lähes optimaalinen. Suurten kaupunkien kehyskuntien väestödynaamiikka on myös vahvalla pohjalla. Kehyskuntien vahva työllisyys- ja väestödynaamiikka perustunee kuntien sijaintiin: kehyskunnat ovat osa suuren kaupungin työmarkkinoita, mikä tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet. Esimerkiksi uusimman kvartaalin ykkössijalla olevan Turun kupeessa sijaitsevan Ruskon työllisistä yli puolet käy töissä Turussa ja noin neljä viidestä Ruskon ulkopuolisissa Turun seudun kunnissa. Kehyskuntien vahva vetovoima taas perustuu näiden kuntien tarjoamiin ja sijainnin mahdollistamiin asumisratkaisuihin. Käytännössä kehyskunnat tarjoavat edullisempaa ja tilavampaa omistusasumista. Tämä taas vetää puoleensa etenkin keskuskaupungista työllisiä ja kohtuullisen hyvätuloisia muuttajia, mikä selittää vahvaa työllisyysdynamiikkaa. Sitä selittää myös työttömien vähäinen muutto näihin kuntiin, mikä perustuu esimerkiksi vähäiseen vuokra-asuntotarjontaan. Työllisten muutto kehyskuntiin ja työttömien keskittyminen keskuskaupunkiin näkyy suurten kaupunkien heikompana työllisyydynamiikkana. Voit tarkastella kolmannen kvartaalin tietoihin perustuvaa kvarttiAKI:a täältä. Kysy lisää Rasmus Aro Asiantuntija VTM 040 187 1027 rasmus.aro@mdi.fi Susanna Haanpää Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?