Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Onko työpaikallasi pelkkiä alligaattoreita? Blogi: Onko työpaikallasi pelkkiä alligaattoreita? 16.12.2015 Istuin vuosi sitten Berkeleyn yliopiston johtajuusgurun Homa Bahramin luennolla. Hän esitteli parhaan kuulemani johtajuusopin, jota olen alkanut kutsua eläintarhateoriaksi. Eläintarhateoriasta mielenkiintoisen tekee se, että kyseistä mallia voi jokainen hyödyntää omassa työyhteisössään. Yrityksen päätöksenteosta vastaavat henkilöt ovat usein alligaattoreita. Alligaattorit toimivat ripeästi, välillä jopa aggressiivisesti ja ovat yrityksen eteenpäin vievä voima. On tyypillistä ja toivottavaa, että yrityksestä löytyy myös kameleita, jotka ovat liikkeissään huomattavasti hitaampia. Kameleiden erityispiirre on imeä kaikki saatavilla oleva tieto päätöksentekoa varten. Gepardien erityispiirre on nopeus. He pystyvät tekemään useita asioita rinnakkain erittäin nopeasti. Meritähdet ovat yrityksen selkäranka silloin, kun tarvitaan sitkeyttä. Jos meritähdeltä katkaisee käden, kasvattaa tämä hetkessä uuden tilalle. Kameleontit voidaan heittää tilanteeseen kuin tilanteeseen, koska he sopeutuvat ja pystyvät toimimaan kaikissa olosuhteissa. Kuudes eläintarhan jäsen on lapinkoira. Lapinkoirat innostuvat kaikesta, aivan kaikesta. On tärkeää tunnistaa millaisia ominaisuuksia itse kantaa. Miten esimerkiksi suhtaudun muutokseen? Innostunko? Haluanko mahdollisimman paljon tietoa? Olenko sopeutuja? Kun tunnistaa omat ominaispiirteet on helpompi ymmärtää kollegaa, koska hän ei välttämättä ole samaa eläintyyppiä, jota itse edustaa. Jos organisaatiosi haluaa saavuttaa jotakin poikkeuksellista, tarvitsee se kaikkia eläintarhateorian eläinlajeja. Pelkkä alligaattorilauma ei yksin pysty huipputuloksiin. Mikään eläinlajeista ei myöskään ole toistaan parempi tai tärkeämpi. Jokainen eläinlaji tilkitsee omilla vahvuuksillaan muiden eläinlajien heikkouksia. Organisaatioon tulee luoda sellainen kulttuuri, jossa jokaista työyhteisön jäsentä kunnioitetaan. Jokaisen on ymmärrettävä kaikkien kollegoiden hyödyllisyys organisaatiolle. Rohkenen väittää, että kunnioittava ilmapiiri, toisiaan täydentävät vahvuudet ja varaukseton sitoutuminen yhteiselle matkalle luovat timanttisen perustan poikkeukselliselle menestykselle. Jarl Matti Anttila Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n perustajajäsen Jakamo Osakeyhtiön perustajajäsen Blogi-kirjoitus on julkaistu kolumnina 16.12.2015 ilmestyneessä kaupunkisanomalehti Eparissa. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta) Blogi 23.3.2023 Kirsi Siltanen Kulttuurista saa helposti luksustuotteen. Sahaamalla perusrahoitusta, karsimalla kestävää muutosta rakentavia kehittämisrahoituksia ja tukahduttamalla uusien aloitteiden käynnistysrahoituksen elävä kulttuuritarjonta on toden… Lue lisää Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta)
Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka Blogi 14.3.2023 Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtteri Laasonen Suomessa halutaan nyt tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansallisen kilpailukyvyn kärjeksi. Me MDI:ssä pääsemme hyödyntämään uusia kansallisia linjauksia tuoreeltaan, sillä juuri nyt laadimme Etelä-Savon TKI-tiekarttaa. Lue lisää Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka
Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta? Blogi 3.2.2023 Henrika Ruokonen Samuli Manu Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut tärkeä taloudellinen resurssi, tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Tällaista jälkiteollista talousjärjestelmää kutsutaankin tietotaloudeksi, jossa tietoa… Lue lisää Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta?