Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Onko työpaikallasi pelkkiä alligaattoreita? Blogi: Onko työpaikallasi pelkkiä alligaattoreita? 16.12.2015 Istuin vuosi sitten Berkeleyn yliopiston johtajuusgurun Homa Bahramin luennolla. Hän esitteli parhaan kuulemani johtajuusopin, jota olen alkanut kutsua eläintarhateoriaksi. Eläintarhateoriasta mielenkiintoisen tekee se, että kyseistä mallia voi jokainen hyödyntää omassa työyhteisössään. Yrityksen päätöksenteosta vastaavat henkilöt ovat usein alligaattoreita. Alligaattorit toimivat ripeästi, välillä jopa aggressiivisesti ja ovat yrityksen eteenpäin vievä voima. On tyypillistä ja toivottavaa, että yrityksestä löytyy myös kameleita, jotka ovat liikkeissään huomattavasti hitaampia. Kameleiden erityispiirre on imeä kaikki saatavilla oleva tieto päätöksentekoa varten. Gepardien erityispiirre on nopeus. He pystyvät tekemään useita asioita rinnakkain erittäin nopeasti. Meritähdet ovat yrityksen selkäranka silloin, kun tarvitaan sitkeyttä. Jos meritähdeltä katkaisee käden, kasvattaa tämä hetkessä uuden tilalle. Kameleontit voidaan heittää tilanteeseen kuin tilanteeseen, koska he sopeutuvat ja pystyvät toimimaan kaikissa olosuhteissa. Kuudes eläintarhan jäsen on lapinkoira. Lapinkoirat innostuvat kaikesta, aivan kaikesta. On tärkeää tunnistaa millaisia ominaisuuksia itse kantaa. Miten esimerkiksi suhtaudun muutokseen? Innostunko? Haluanko mahdollisimman paljon tietoa? Olenko sopeutuja? Kun tunnistaa omat ominaispiirteet on helpompi ymmärtää kollegaa, koska hän ei välttämättä ole samaa eläintyyppiä, jota itse edustaa. Jos organisaatiosi haluaa saavuttaa jotakin poikkeuksellista, tarvitsee se kaikkia eläintarhateorian eläinlajeja. Pelkkä alligaattorilauma ei yksin pysty huipputuloksiin. Mikään eläinlajeista ei myöskään ole toistaan parempi tai tärkeämpi. Jokainen eläinlaji tilkitsee omilla vahvuuksillaan muiden eläinlajien heikkouksia. Organisaatioon tulee luoda sellainen kulttuuri, jossa jokaista työyhteisön jäsentä kunnioitetaan. Jokaisen on ymmärrettävä kaikkien kollegoiden hyödyllisyys organisaatiolle. Rohkenen väittää, että kunnioittava ilmapiiri, toisiaan täydentävät vahvuudet ja varaukseton sitoutuminen yhteiselle matkalle luovat timanttisen perustan poikkeukselliselle menestykselle. Jarl Matti Anttila Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n perustajajäsen Jakamo Osakeyhtiön perustajajäsen Blogi-kirjoitus on julkaistu kolumnina 16.12.2015 ilmestyneessä kaupunkisanomalehti Eparissa. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?