Blogi: Muuttaako virus Suomen aluekehityksen suunnan?

Olemme keskellä historiallista yhteiskunnallista kokeilua, jolle vertailukohtaa täytyy hakea finanssikriisiä ja suurta lamaa kauempaa, aina 80 vuoden takaa sota-ajalta. Poikkeustilalla tulee katastrofaalisten välittömien vaikutusten lisäksi olemaan arvaamattomia pitkäaikaisvaikutuksia. Vaikutukset ulottuvat epäilemättä myös Suomen aluerakenteen kehitykseen.

Kaupungistumisen megatrendi on jatkunut pitkään, ja tähän asti merkit ovat viitanneet sen jatkumiseen Suomessakin. Nyt voi olla käsillä epäjatkuvuuskohta, vaikka tilastoinformaatiota siitä ei vielä ole. Tuoreet ennusteet voi heittää kuitenkin romukoppaan.

Vanha hokema on, että kaupunkeihin muutetaan työn perässä. Tämä pitää osin paikkansa, mutta taustalla on enenevästi ollut hieman mystinen suurten kaupunkien imu.  Kotimaisen muuttovoiton ykköskaupungissa Tampereella on pitkään ollut korkea työttömyys, ja olenkin väittänyt, että sinne ei niinkään muuteta työn, vaan Tampereen itsensä perässä. Kaupunkielämän viehkeydet ovat vedonneet nuoriin aikuisiin.

Suurten kaupunkien kuten Helsingin työpaikkakasvu on perustunut kysyntävetoisiin palveluelinkeinoihin, juuri noihin kivan kaupungin houkutuksiin. Kulttuuri- ja urheilutapahtumat, hyvät ravintolat ja kiinnostavat menomestat, museot, kirjastot ja galleriat vetävät sekä omia että vieraita. Isot hotelli-investoinnit osoittavat, että matkailun kasvuun on uskottu vahvasti.

Nyt tämä kaikki on ajettu alas yhdessä viikossa. Kaupunki on ytimeltään ihmisten tiivistymä. Nyt fyysinen läheisyys on välteltävää tai kiellettyä. Kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailualan äkkipysäys tarkoittaa työpaikkojen nopeaa katoamista, konkurssiaaltoa ja syöksyä syvään talouslamaan. Julkista liikennettä kehotetaan välttämään samaan aikaan, kun monille rakas yksityisauto nauttii bensa-alesta. Onko suurkaupungeista tulossa pelottavia ja kaikin tavoin välteltäviä paikkoja?

Shokki ravistelee tottumuksiamme

Suomen aluerakenteen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, millaisia vaikutuksia tällä shokilla on elämäntapoihin ja talouteen pidemmällä aikavälillä. Onko mahdollista, että kaupungistumistrendi taittuu pysyvämmin?

Jo pidempään on ihmetelty, miksi vain suuret kaupungit kasvavat, vaikka objektiivisesti ottaen pienillä paikkakunnilla on kiistattomia elämän laatuun liittyviä etuja: edullista asumista, hyvät peruspalvelut, luonto lähellä, helppo arki, etätyö mahdollista ja jopa normityöpaikkoja tarjolla.

Poikkeustila koettelee nimenomaan suurimmille kaupungeille tyypillisiä palveluelinkeinoja. Valtion tukitoimista huolimatta konkurssiaalto ja suurtyöttömyys näyttävät olevan väistämättä edessä, jos poikkeustila vähänkin pitkittyy. Tilanne ei kärjisty ollenkaan yhtä dramaattiseksi teollisuuteen ja metsäsektoriin tukeutuvilla pienemmillä paikkakunnilla.

Kääntyykö muuttovirran suunta?

Olisiko nyt se hetki, jolloin kansalaisten kyselyissä ilmaisemat maaseutu- ja pikkukaupunkihaaveet pääsevät toteutumaan? Asiaa pitää tarkastella myös demografiselta kannalta: miten syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen yhteisvaikutus etenee. Vaikka syntyvyys on laskenut, suurten kaupunkien kasvu perustuu vielä 20-luvulla paljolti luonnolliseen väestönkasvuun. Vastaavasti pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla vallitsee kuolleiden enemmyys jopa niin, ettei huomattavakaan muuttovoitto vielä käännä asukaslukua kasvuun. Virus ei ehkä muuta luonnollisen väestönmuutoksen kuvaa juuri mitenkään. Pahimmillaan kuolevuuteen tulee piikki, mutta yhtä hyvin kriisi voi merkitä syntyvyyden nousua. Ehkä näemme jopa pienen baby-boomin heti ensi vuoden alussa!

Sen sijaan muuttoliikkeeseen poikkeustilan vaikutukset tulevat olemaan suuret jo kuluvana vuonna, mutta todennäköisesti paljon pidempääkin. Esimerkiksi Helsingin ja Turun kasvusta 2010-luvulla lähes puolet on tullut ulkomaisesta muuttovoitosta. Rajojen sulkeutuessa siirtolaisuus kasvutekijänä tyrehtyy, eikä elpymisestä ole takeita pidemmälläkään tähtäyksellä.

Varsinainen jokeri on kuitenkin kotimainen muuttoliike, jonka taustatekijöitä edellä on tarkasteltu. On aivan liian aikaista ennustaa, miten tulee käymään. Joka tapauksessa on selvää, että muuttoliikkeen volyymi tulee tänä vuonna laskemaan. Jatkossakin nuoret hakeutuvat suuriin kaupunkeihin opiskelemaan kuten tähänkin asti. Onko aikaisempaa suurempi osa tutkinnon suorittaneista halukas jatkossa palaamaan suurtyöttömyyden valtaamista isoista kaupungeista? Uusi tilanne tarjoaa pienille paikkakunnille kenties viimeisen mahdollisuuden. Joku niistä osaa käyttää tämän erikoistarjouksen.