Blogi: Mikä on sinun kulttuuriympäristösi?

Näin kesän kynnyksellä on sopiva aika ajatella muutama hetki kulttuuriympäristöjä, jotka useimmiten liittyvät kesän matkailukohteisiin tai mökkipaikkakunnan luontonähtävyyksiin. Mikä on sinun kulttuuriympäristösi? Onko se arvokas luontoympäristö, laidun hiekkatien varrella, satoja vuosia vanha linna tai kirkonraunio, vai onko se horisontissa kohoavat tehtaanpiiput?

Mitkä oikeastaan ovat kulttuuriympäristöjä? Laajasti ajateltuna kulttuuriympäristöä ovat kaikki ympärillämme oleva, mutta voidaan sitä toki hieman rajatakin. Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa syntynyttä ympäristöä, johon kuuluvat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat, perinnebiotoopit sekä niihin liittyvä aineeton kulttuuriperintö. Yhteistä kulttuuriympäristökohteille on se, että ne kuuluvat kaikille – jokainen meistä elää jossakin kulttuuriympäristössä.

Jokainen meistä on kosketuksissa jonkin kulttuuriympäristön kanssa ja niinpä voi ajatella, että vastuu niiden hoidosta kuuluu meille kaikille. Kulttuuriympäristöjä hoidetaan sekä lakisääteisesti viranomaistyönä että vapaaehtoisvoimin. Perimmäinen vastuu kulttuuriympäristöjen hoidosta kuuluu kuitenkin viranomaisille, ministeriöille, museoviranomaisille, ELY-keskuksille, maakunnan liitoille ja kunnille. Kulttuuriympäristöistä pitävät huolta myös monet järjestöt ja yhdistykset. Tuleva maakuntauudistus tulee muuttamaan myös kulttuuriympäristön hoidon viranomaiskenttää. MDI käynnisti keväällä ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen kulttuuriympäristöasioiden huomioimisesta maakuntauudistuksessa. Tähän liittyen olemme kuulleet maakuntauudistuksessa mukana olevia alueiden edustajia, jotka kaikki jakavat saman huolen: miten nykyiselläänkin vähillä resursseilla tehtävä kulttuuriympäristötyö saadaan riittävän hyvin näkyville tulevassa maakunnassa, jossa sote-asioiden hoito vie leijonanosan?

Kulttuuriympäristöihin liittyy huomattava voimavara, joka odottaa vielä hyödyntämistään. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää alueen elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Kulttuuriympäristöjen monipuolinen ja ennakkoluuloton hyödyntäminen edesauttaa uusien elinkeinojen syntymistä sekä vanhojen kehittymistä ja korostaa alueen omia vahvuuksia. Hyvin hoidettua kulttuuriympäristöä voidaan pitää elinvoiman lähteenä. Voisiko rohkeassa ja rajoja rikkovassa kulttuuriympäristön tiiviimmässä integroinnissa alueiden kehittämiseen olla ratkaisu historian kerroksellisuuden säilymiselle? Näin voi hyvinkin olla, mutta keskeisintä on se, että kaikki pääsevät nauttimaan ympärillä olevastamme ja hyvin hoidetusta kulttuuriympäristöstämme – uudesta ja vanhasta!

Kysy lisää

Blogi: Naisten tietotyö maaseudulla – utopiaa, unelmaa vai toteutumatonta potentiaalia?

Etätyön ja paikkariippumattoman työn yleistymisen myötä odotukset tietotyön yleistymisestä maaseudulla ovat myös kasvaneet. Hypoteesinä on ollut se, että jos tietotyötä voi tehdä mistä tahansa, ihmiset siirtyvät maaseudulle.

Käytännössä tämä hypoteesi ei kuitenkaan ole toteutunut, ainakaan vielä. Vaikka korona-aika onkin muuttanut maan sisäistä muuttoliikettä, kaikki kunnat ja maaseudut eivät ole tästä hyötyneet yhtäläisesti. Erityisesti keskisuuret kaupungit ja kaupunkien kehyskunnat ovat saaneet runsaasti muuttovoittoa. Myös Lappi on saanut uusia asukkaita. Harvaan asuttu maaseutu ja ydinmaaseutu eivät ole hyötyneet muuttoliikkeestä samassa mittakaavassa, vaikka yksittäisiä tarinoita riittääkin eri puolilta maata.

Lue lisää Blogi: Naisten tietotyö maaseudulla – utopiaa, unelmaa vai toteutumatonta potentiaalia?