Näin kesän kynnyksellä on sopiva aika ajatella muutama hetki kulttuuriympäristöjä, jotka useimmiten liittyvät kesän matkailukohteisiin tai mökkipaikkakunnan luontonähtävyyksiin. Mikä on sinun kulttuuriympäristösi? Onko se arvokas luontoympäristö, laidun hiekkatien varrella, satoja vuosia vanha linna tai kirkonraunio, vai onko se horisontissa kohoavat tehtaanpiiput?
Mitkä oikeastaan ovat kulttuuriympäristöjä? Laajasti ajateltuna kulttuuriympäristöä ovat kaikki ympärillämme oleva, mutta voidaan sitä toki hieman rajatakin. Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa syntynyttä ympäristöä, johon kuuluvat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat, perinnebiotoopit sekä niihin liittyvä aineeton kulttuuriperintö. Yhteistä kulttuuriympäristökohteille on se, että ne kuuluvat kaikille – jokainen meistä elää jossakin kulttuuriympäristössä.
Jokainen meistä on kosketuksissa jonkin kulttuuriympäristön kanssa ja niinpä voi ajatella, että vastuu niiden hoidosta kuuluu meille kaikille. Kulttuuriympäristöjä hoidetaan sekä lakisääteisesti viranomaistyönä että vapaaehtoisvoimin. Perimmäinen vastuu kulttuuriympäristöjen hoidosta kuuluu kuitenkin viranomaisille, ministeriöille, museoviranomaisille, ELY-keskuksille, maakunnan liitoille ja kunnille. Kulttuuriympäristöistä pitävät huolta myös monet järjestöt ja yhdistykset. Tuleva maakuntauudistus tulee muuttamaan myös kulttuuriympäristön hoidon viranomaiskenttää. MDI käynnisti keväällä ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen kulttuuriympäristöasioiden huomioimisesta maakuntauudistuksessa. Tähän liittyen olemme kuulleet maakuntauudistuksessa mukana olevia alueiden edustajia, jotka kaikki jakavat saman huolen: miten nykyiselläänkin vähillä resursseilla tehtävä kulttuuriympäristötyö saadaan riittävän hyvin näkyville tulevassa maakunnassa, jossa sote-asioiden hoito vie leijonanosan?
Kulttuuriympäristöihin liittyy huomattava voimavara, joka odottaa vielä hyödyntämistään. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää alueen elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Kulttuuriympäristöjen monipuolinen ja ennakkoluuloton hyödyntäminen edesauttaa uusien elinkeinojen syntymistä sekä vanhojen kehittymistä ja korostaa alueen omia vahvuuksia. Hyvin hoidettua kulttuuriympäristöä voidaan pitää elinvoiman lähteenä. Voisiko rohkeassa ja rajoja rikkovassa kulttuuriympäristön tiiviimmässä integroinnissa alueiden kehittämiseen olla ratkaisu historian kerroksellisuuden säilymiselle? Näin voi hyvinkin olla, mutta keskeisintä on se, että kaikki pääsevät nauttimaan ympärillä olevastamme ja hyvin hoidetusta kulttuuriympäristöstämme – uudesta ja vanhasta!
Elina