Blogi: Mikä Karpissa kiinnostaa?

Keskiviikkona käynnistyi YLEllä Karppi-sarja. Suoratoistopalvelussa voi käydä ahmimassa sarjan jo kokonaan. Sarjaa ei kuulemma saa laittaa nordic noir -laatikkoon, mutta kyllä se pohjoismaisen kylmänviileää kuvaa piirtää sekä Helsingistä, jossa se tapahtuu että ihmisistä, jotka sarjassa murhamysteerin syövereissä pyörivät. Tapahtumat ajoittuvat loka-marraskuuhun. Mutta samalla tavalla kuin ihmisistä, se piirtää kaupungista sisältä kumpuavaa lämpöä – karunkauniilla tavalla. Kaupungin kauneuden kontrasti on rakennettu kulkemaan helpoimmassa mahdollisessa kohdassa Meri- ja Kruununhaan välillä. Karpin maantiede on realistista, joka maantieteilijää erityisesti miellyttää. Aika-ja-paikka-mittakaavat ovat kunnossa. Siirtymisajat ja maisemat ovat realistisia. Tämä on fiktiivisessä sarjassa harvinaisen ilahduttavaa.

Sarjaan on satsattu. Tuotantoyhtiö on maksanut palkkaa yli 200 ihmiselle. Se on jo aikamoinen luovan talouden panostus. Tämä on ollut iso satsaus myös kaupungille. Sarjaa on rakennettu 5 vuotta, kaupunki on ollut pitkin matkaa ja erityisesti viimeisen puolentoista vuoden aikana hyvin tiiviisti mukana. Ensi-iltaa juhlittiin kaupungintalon Juhlasalissa, paikassa jossa näytettiin Suomen ensimmäinen elokuva. Karppi pyörii todennäköisesti useammassakin Euroopan maassa lähitulevaisuudessa. Helsinki toivoo tosissaan, että se herättää kiinnostusta ja matkailuinnostusta kohdemaissa. Kaupungeille suoratoistopalvelusarjoista on tullut silmiinpistävän tärkeä kanava alue- ja brändimarkkinoinnille. Tahti on kiihtyvä, tänä keväänä Karpin lisäksi esimerkiksi Aallonmurtaja tuo esiin Kotkan-Haminan seutua ja Onnela Porvoota.

Luova talous koki edellisen nousukauden vuosituhannen alussa, onkohan nyt uuden nousun aika? Mielikuvat ohjaavat päätöksiä. Se mikä kuva alueista piirtyy, on yhä tärkeämpi kun ihmiset tekevät päätöksiä, oli ne sitten matkailukohteita tai pysyvämpiä sijoittumispäätöksiä.

Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna

Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen.

Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna

Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa 

Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja.

Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa