Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: MDI ja Telia selvittävät – missä liike alkaa? Blogi: MDI ja Telia selvittävät – missä liike alkaa? 24.4.2020 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI selvittää yhteistyössä Telian kanssa, miten ihmisten liikkuminen on muuttunut ja muuttuu kevään aikana. Esimerkeiksi liikkumisen muutoksesta on nostettu valmiuslain saartama Uusimaa, josta tarkemmin Helsinki, sekä suosittu mökkipaikkakunta Mikkeli. Kuvassa 1 on esitetty, kuinka paljon matkoja on tehty Uudenmaan sisällä, ja kuinka paljon maakuntarajan ylittäviä matkoja on tehty ulos- ja sisäänpäin. Matkaksi määrittyvät kaikki yli 500 metrin siirtymiset, jotka tapahtuvat kahden vähintään 3 minuutin paikallaan olemisen välillä. Matka voi katketa maksimissaan 20 minuutiksi. Valmiuslait tulivat voimaan ma 16.3., Uudenmaan eristys alkoi perjantain 27.3. ja lauantain 28.3. välisenä yönä, ja se päättyi keskiviikkona 15.4. iltapäivällä. Kuvan 1 graafeista vasemmanpuoleisin kuvaa tilannetta juuri ennen valmiuslain voimaantuloa, keskimmäinen Uudenmaan eristyksen alkamista ja oikeanpuoleisin Uudenmaan eristyksen purun jälkeisiä päiviä. Kuva 1. Matkat Uudenmaan sisällä, Uudeltamaalta ja Uudellemaalle Kuvaajista voi lukea, että ihmiset ovat noudattaneet hallituksen toiveita matkustamisen vähentämisestä. Liikkumisen määrä Uudenmaan sisällä erityisesti arkena on pudonnut kolmanneksella. Uudenmaan saartorengas piti hyvin. Maakuntarajan ylitys vähentyi murto-osaan aiemmasta. Mielenkiintoinen anekdootti oli pieni varaslähtö torstaina 26.3., kun tieto Uudenmaan eristämisestä tuli yleiseen tietoon. Rajaa on ylitetty viikonpäivistä aina eniten perjantaisin, mutta nyt rajan ylitys tapahtui torstaina. Liikkumisen syynä lienee Uudellamaalla työskentelevien varhaistunut palaaminen maakuntiin, mutta pienissä määrin myös uusimaalaisten ennakoitu siirtyminen etätöihin mökkipaikkakunnille. Mökkiliikenteen vilkastumisesta on suuntaa-antavaa indikaatiota oikeanpuoleisimmasta kuvaajasta, jossa on perjantaina piikki Uudeltamaalta lähtijöissä ja sunnuntaina Uudellemaalle siirtyjissä. Kuvissa 2 ja 3 on kuvattu paikallaan olemisen määrän muutoksia eli muutoksia niissä paikoissa, joissa väkijoukot viettävät aikaansa Helsingin ja Mikkelin sisällä iltapäivällä klo 14. Molemmissa kaupungeissa hotspotit eli liikenteen solmukohdat ja ostoskeskukset ovat hiljentyneet liikkumisrajoitusten myötä. Ihmisten paikallaanolon määrä on niissä vähintään puolittunut, joissakin tipahtanut murto-osaan. Kuva 2. Paikallaan olemisen määrän muutokset Helsingin sisällä. Ajan viettäminen on luonnollisesti kasvanut asuin- ja virkistysalueilla. Vilkkaimmilla alueilla määrä on kaksinkertaistunut, kuten myös Mikkelin suosituimmilla mökkialueilla. Kuva 3. Paikallaan olemisen määrän muutokset Mikkelin sisällä. MDI seuraa blogisarjassa liikkumisen muutoksia kevään aikana. MDI ja Telia tekevät myös yhteistyötä valtioneuvostolle parhaillaan tehtävässä monipaikkaisuutta selvittävässä Elinvoimainen kestävä monipaikkainen Suomi (SOMPA) -hankkeessa. Lisätiedot: Janne Antikainen Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?