Blogi: MDI ja Telia selvittävät – missä liike alkaa?

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI selvittää yhteistyössä Telian kanssa, miten ihmisten liikkuminen on muuttunut ja muuttuu kevään aikana. Esimerkeiksi liikkumisen muutoksesta on nostettu valmiuslain saartama Uusimaa, josta tarkemmin Helsinki, sekä suosittu mökkipaikkakunta Mikkeli.

Kuvassa 1 on esitetty, kuinka paljon matkoja on tehty Uudenmaan sisällä, ja kuinka paljon maakuntarajan ylittäviä matkoja on tehty ulos- ja sisäänpäin. Matkaksi määrittyvät kaikki yli 500 metrin siirtymiset, jotka tapahtuvat kahden vähintään 3 minuutin paikallaan olemisen välillä. Matka voi katketa maksimissaan 20 minuutiksi.

Valmiuslait tulivat voimaan ma 16.3., Uudenmaan eristys alkoi perjantain 27.3. ja lauantain 28.3. välisenä yönä, ja se päättyi keskiviikkona 15.4. iltapäivällä. Kuvan 1 graafeista vasemmanpuoleisin kuvaa tilannetta juuri ennen valmiuslain voimaantuloa, keskimmäinen Uudenmaan eristyksen alkamista ja oikeanpuoleisin Uudenmaan eristyksen purun jälkeisiä päiviä.

Kuva 1. Matkat Uudenmaan sisällä, Uudeltamaalta ja Uudellemaalle

Kuvaajista voi lukea, että ihmiset ovat noudattaneet hallituksen toiveita matkustamisen vähentämisestä. Liikkumisen määrä Uudenmaan sisällä erityisesti arkena on pudonnut kolmanneksella. Uudenmaan saartorengas piti hyvin. Maakuntarajan ylitys vähentyi murto-osaan aiemmasta. Mielenkiintoinen anekdootti oli pieni varaslähtö torstaina 26.3., kun tieto Uudenmaan eristämisestä tuli yleiseen tietoon. Rajaa on ylitetty viikonpäivistä aina eniten perjantaisin, mutta nyt rajan ylitys tapahtui torstaina. Liikkumisen syynä lienee Uudellamaalla työskentelevien varhaistunut palaaminen maakuntiin, mutta pienissä määrin myös uusimaalaisten ennakoitu siirtyminen etätöihin mökkipaikkakunnille. Mökkiliikenteen vilkastumisesta on suuntaa-antavaa indikaatiota oikeanpuoleisimmasta kuvaajasta, jossa on perjantaina piikki Uudeltamaalta lähtijöissä ja sunnuntaina Uudellemaalle siirtyjissä.

Kuvissa 2 ja 3 on kuvattu paikallaan olemisen määrän muutoksia eli muutoksia niissä paikoissa, joissa väkijoukot viettävät aikaansa Helsingin ja Mikkelin sisällä iltapäivällä klo 14. Molemmissa kaupungeissa hotspotit eli liikenteen solmukohdat ja ostoskeskukset ovat hiljentyneet liikkumisrajoitusten myötä. Ihmisten paikallaanolon määrä on niissä vähintään puolittunut, joissakin tipahtanut murto-osaan.

Kuva 2. Paikallaan olemisen määrän muutokset Helsingin sisällä.

Ajan viettäminen on luonnollisesti kasvanut asuin- ja virkistysalueilla. Vilkkaimmilla alueilla määrä on kaksinkertaistunut, kuten myös Mikkelin suosituimmilla mökkialueilla.

Kuva 3. Paikallaan olemisen määrän muutokset Mikkelin sisällä.

MDI seuraa blogisarjassa liikkumisen muutoksia kevään aikana. MDI ja Telia tekevät myös yhteistyötä valtioneuvostolle parhaillaan tehtävässä monipaikkaisuutta selvittävässä Elinvoimainen kestävä monipaikkainen Suomi (SOMPA) -hankkeessa.

Lisätiedot: Janne Antikainen

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Muuttoliikkeen aallot ovat Suomessa olleet vuosikymmenten saatossa voimakkaita ja ne ovat heijastelleet nopeasti suurten yhteiskunnallisten projektien – teollisuus-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja osaamis-Suomen rakentamista. Epälineaarisesta kehityksestä on opittava se, että jos näkee vuosikymmenten päähän ulottuvia ennusteita väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä, eivät luvut ole itseään ennustavia – niihin ei saa tuudittautua ja niiden kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot