Blogi: MDI ja Telia selvittävät – missä liike alkaa?

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI selvittää yhteistyössä Telian kanssa, miten ihmisten liikkuminen on muuttunut ja muuttuu kevään aikana. Esimerkeiksi liikkumisen muutoksesta on nostettu valmiuslain saartama Uusimaa, josta tarkemmin Helsinki, sekä suosittu mökkipaikkakunta Mikkeli.

Kuvassa 1 on esitetty, kuinka paljon matkoja on tehty Uudenmaan sisällä, ja kuinka paljon maakuntarajan ylittäviä matkoja on tehty ulos- ja sisäänpäin. Matkaksi määrittyvät kaikki yli 500 metrin siirtymiset, jotka tapahtuvat kahden vähintään 3 minuutin paikallaan olemisen välillä. Matka voi katketa maksimissaan 20 minuutiksi.

Valmiuslait tulivat voimaan ma 16.3., Uudenmaan eristys alkoi perjantain 27.3. ja lauantain 28.3. välisenä yönä, ja se päättyi keskiviikkona 15.4. iltapäivällä. Kuvan 1 graafeista vasemmanpuoleisin kuvaa tilannetta juuri ennen valmiuslain voimaantuloa, keskimmäinen Uudenmaan eristyksen alkamista ja oikeanpuoleisin Uudenmaan eristyksen purun jälkeisiä päiviä.

Kuva 1. Matkat Uudenmaan sisällä, Uudeltamaalta ja Uudellemaalle

Kuvaajista voi lukea, että ihmiset ovat noudattaneet hallituksen toiveita matkustamisen vähentämisestä. Liikkumisen määrä Uudenmaan sisällä erityisesti arkena on pudonnut kolmanneksella. Uudenmaan saartorengas piti hyvin. Maakuntarajan ylitys vähentyi murto-osaan aiemmasta. Mielenkiintoinen anekdootti oli pieni varaslähtö torstaina 26.3., kun tieto Uudenmaan eristämisestä tuli yleiseen tietoon. Rajaa on ylitetty viikonpäivistä aina eniten perjantaisin, mutta nyt rajan ylitys tapahtui torstaina. Liikkumisen syynä lienee Uudellamaalla työskentelevien varhaistunut palaaminen maakuntiin, mutta pienissä määrin myös uusimaalaisten ennakoitu siirtyminen etätöihin mökkipaikkakunnille. Mökkiliikenteen vilkastumisesta on suuntaa-antavaa indikaatiota oikeanpuoleisimmasta kuvaajasta, jossa on perjantaina piikki Uudeltamaalta lähtijöissä ja sunnuntaina Uudellemaalle siirtyjissä.

Kuvissa 2 ja 3 on kuvattu paikallaan olemisen määrän muutoksia eli muutoksia niissä paikoissa, joissa väkijoukot viettävät aikaansa Helsingin ja Mikkelin sisällä iltapäivällä klo 14. Molemmissa kaupungeissa hotspotit eli liikenteen solmukohdat ja ostoskeskukset ovat hiljentyneet liikkumisrajoitusten myötä. Ihmisten paikallaanolon määrä on niissä vähintään puolittunut, joissakin tipahtanut murto-osaan.

Kuva 2. Paikallaan olemisen määrän muutokset Helsingin sisällä.

Ajan viettäminen on luonnollisesti kasvanut asuin- ja virkistysalueilla. Vilkkaimmilla alueilla määrä on kaksinkertaistunut, kuten myös Mikkelin suosituimmilla mökkialueilla.

Kuva 3. Paikallaan olemisen määrän muutokset Mikkelin sisällä.

MDI seuraa blogisarjassa liikkumisen muutoksia kevään aikana. MDI ja Telia tekevät myös yhteistyötä valtioneuvostolle parhaillaan tehtävässä monipaikkaisuutta selvittävässä Elinvoimainen kestävä monipaikkainen Suomi (SOMPA) -hankkeessa.

Lisätiedot: Janne Antikainen

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?