Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: MDI ja Telia selvittävät – missä liike alkaa? Blogi: MDI ja Telia selvittävät – missä liike alkaa? 24.4.2020 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI selvittää yhteistyössä Telian kanssa, miten ihmisten liikkuminen on muuttunut ja muuttuu kevään aikana. Esimerkeiksi liikkumisen muutoksesta on nostettu valmiuslain saartama Uusimaa, josta tarkemmin Helsinki, sekä suosittu mökkipaikkakunta Mikkeli. Kuvassa 1 on esitetty, kuinka paljon matkoja on tehty Uudenmaan sisällä, ja kuinka paljon maakuntarajan ylittäviä matkoja on tehty ulos- ja sisäänpäin. Matkaksi määrittyvät kaikki yli 500 metrin siirtymiset, jotka tapahtuvat kahden vähintään 3 minuutin paikallaan olemisen välillä. Matka voi katketa maksimissaan 20 minuutiksi. Valmiuslait tulivat voimaan ma 16.3., Uudenmaan eristys alkoi perjantain 27.3. ja lauantain 28.3. välisenä yönä, ja se päättyi keskiviikkona 15.4. iltapäivällä. Kuvan 1 graafeista vasemmanpuoleisin kuvaa tilannetta juuri ennen valmiuslain voimaantuloa, keskimmäinen Uudenmaan eristyksen alkamista ja oikeanpuoleisin Uudenmaan eristyksen purun jälkeisiä päiviä. Kuva 1. Matkat Uudenmaan sisällä, Uudeltamaalta ja Uudellemaalle Kuvaajista voi lukea, että ihmiset ovat noudattaneet hallituksen toiveita matkustamisen vähentämisestä. Liikkumisen määrä Uudenmaan sisällä erityisesti arkena on pudonnut kolmanneksella. Uudenmaan saartorengas piti hyvin. Maakuntarajan ylitys vähentyi murto-osaan aiemmasta. Mielenkiintoinen anekdootti oli pieni varaslähtö torstaina 26.3., kun tieto Uudenmaan eristämisestä tuli yleiseen tietoon. Rajaa on ylitetty viikonpäivistä aina eniten perjantaisin, mutta nyt rajan ylitys tapahtui torstaina. Liikkumisen syynä lienee Uudellamaalla työskentelevien varhaistunut palaaminen maakuntiin, mutta pienissä määrin myös uusimaalaisten ennakoitu siirtyminen etätöihin mökkipaikkakunnille. Mökkiliikenteen vilkastumisesta on suuntaa-antavaa indikaatiota oikeanpuoleisimmasta kuvaajasta, jossa on perjantaina piikki Uudeltamaalta lähtijöissä ja sunnuntaina Uudellemaalle siirtyjissä. Kuvissa 2 ja 3 on kuvattu paikallaan olemisen määrän muutoksia eli muutoksia niissä paikoissa, joissa väkijoukot viettävät aikaansa Helsingin ja Mikkelin sisällä iltapäivällä klo 14. Molemmissa kaupungeissa hotspotit eli liikenteen solmukohdat ja ostoskeskukset ovat hiljentyneet liikkumisrajoitusten myötä. Ihmisten paikallaanolon määrä on niissä vähintään puolittunut, joissakin tipahtanut murto-osaan. Kuva 2. Paikallaan olemisen määrän muutokset Helsingin sisällä. Ajan viettäminen on luonnollisesti kasvanut asuin- ja virkistysalueilla. Vilkkaimmilla alueilla määrä on kaksinkertaistunut, kuten myös Mikkelin suosituimmilla mökkialueilla. Kuva 3. Paikallaan olemisen määrän muutokset Mikkelin sisällä. MDI seuraa blogisarjassa liikkumisen muutoksia kevään aikana. MDI ja Telia tekevät myös yhteistyötä valtioneuvostolle parhaillaan tehtävässä monipaikkaisuutta selvittävässä Elinvoimainen kestävä monipaikkainen Suomi (SOMPA) -hankkeessa. Lisätiedot: Janne Antikainen Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa
Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua Blogi 3.10.2025 Laura Koivisto-Khazaal Kun Suomessa puhutaan Kanadan maahanmuuttomallista, annetaan usein kuva, että maa pisteyttäisi kaikki maahanmuuttajat. Näin ei kuitenkaan ole. Kanadan mallista voidaan ottaa silti oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa nykyistä helpommin työperusteisille maahanmuuttajille. Tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lue lisää Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua