Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Maaseudun kehittämisen jatkuva murros Blogi: Maaseudun kehittämisen jatkuva murros 26.10.2015 Tarkastelin pro gradu -työssäni maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvää uutisointia Euroopan unionin ohjelmakauden vaihteessa, vuosina 2013–2014. Aiemmista tutkimuksista poiketen en halunnut kerätä aineistoani suurimmista maakuntalehdistä, koska niiden välittämiä maaseutumielikuvia on jo tutkittu Suomessa melko paljon 2000-luvun aikana. Sen sijaan päätin kerätä aineistoni Maaseudun Tulevaisuudesta, koska lehteä oli maaseutututkimuksen piirissä tarkasteltu yllättävän vähän, ja halusin nähdä, tuoko maaseutunäkökulmasta kirjoitettu lehti uusia sävyjä maaseutumielikuvaan. Lopulta aineistoni kooksi rajautui 62 lehtiartikkelia, joissa mainittiin maaseutuohjelma. Näistä teksteistä oli erotettavissa neljä eri teemaa, jotka olivat maaseutuohjelman uudistuminen, maatalouden rooli, maaseudun asema ja maaseuturahoitus. Tarkasteluajankohdasta johtuen aineistossa painottui ohjelman uudistumiseen liittyvä kirjoittelu, minkä jälkeen maaseudun ja maatalouden kytkös nousi toiseksi yleisemmäksi aiheeksi. Maaseudun kehittämisen kannalta kiinnostavimpia olivat maaseudun asemaa tarkastelevat tekstit, joissa kirjoittajat ottivat kantaa maaseudun aseman lisäksi sen kehittämistapaan. Tutkimuksen aineistossa mielikuva maaseudusta nojasi vahvasti maatalouden merkitykseen, mitä voi pitää osin yllättävänä. Maatalouden painottumista selittää alan etujärjestön MTK:n runsaiden puheenvuorojen määrä Maaseudun Tulevaisuudessa, mikä nosti esille huolen viljelijöiden toimeentulosta. Toisaalta voi pitää osin kummallisena, että maaseutuun erikoituneessa lehdessä maaseutu ja maatalous sekoitetaan toisiinsa. Yhdessä tekstissä esimerkiksi puhuttiin maaseudusta ”alana”, mikä viittaa vahvasti maaseudun ja maatalouden samastamiseen – juuri siihen, mistä maaseudun kehittämiseen liittyvissä määritelmissä on haluttu päästä eroon. Maaseudun kehittämisen yhdistäminen maaseutumielikuvien tarkasteluun toi odotetusti ilmi uudenlaisia tapoja nähdä maaseutu. Esimerkiksi maaseudun kehittämispuheessa korostettiin useasti sellaisia maaseudun piirteitä, kuten pitkiä välimatkoja ja harvaa palveluverkkoa, jotka yleensä nähdään kielteisinä tekijöinä. Kehittämispuheessa nämä nähtiin kuitenkin suomalaisen maaseudun erityispiirteinä, joiden ansiosta maaseutu ikään kuin ansaitsee tulla kehitetyksi. Aineiston teksteissä kritisoitiin maaseudun kehittämisen tapaa, mutta itse kehittäminen nähtiin odotetusti itsestään selvänä arvona. Teksteistä oli luettavissa maaseudun kehittämisen jatkuva murros: millä tavoin voitaisiin tukea sekä maataloutta että monialaistuvaa maaseutua? Toistaiseksi maataloustuet nähtiin puolustusta ansaitsevana perustana, kun taas hanketyö haki vielä oikeutustaan toimivana kehittämisen muotona. Selvää oli kuitenkin se, että maaseudun kannalta Euroopan unionin aluepolitiikka on kotimaista päätöksentekoa parempi vaihtoehto. Sofia Tuisku Kirjoittaja sai MDI:ltä apurahan pro gradu -tutkielmaansa keväällä 2015. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?