Blogi: Lisää liikenneyhteyksiä, luontoa ja laulua!

Koivujen huminaa ja auringon lämpöä – on jälleen aika juhlia uusia ylioppilaita! Tulevaisuus on nuorten käsissä. MDI on perinteisesti toteuttanut vuosittain kuntapäättäjille ja viranhaltijoille suunnatun kuntakyselyn. Tänä vuonna halusimme nostaa rinnalle nuorten näkökulman, ja kysyimme erityisesti toisen asteen opiskelijoilta näkemyksiä kunta- ja aluekehityksestä.

Kyselyyn kerättiin vastauksia muun muassa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin, Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva) avustuksella. Vastauksia tuli 280 nuorelta 131:stä eri kunnasta ympäri Suomea. Vastaajat olivat iältään 15–22-vuotiaita.

Tänä keväänä ylioppilaslakin painaa päähänsä yli 25 000 uutta ylioppilasta. Kuva: Maria Jussila.

Nuoret antoivat omalle kunnalle pisteitä elinvoimatoimista, mutta houkuttelevuudessa kunnat pärjäsivät huonommin

Oman kunnan kehitysnäkymiin nuoret suhtautuivat optimistisesti. Vastaajista 58 prosenttia näki oman kuntansa kehitysnäkymien pysyvän seuraavan puolen vuoden aikana ennallaan tai paranevan. 20 prosenttia ei osannut sanoa. Noin puolet vastaajista uskoi oman kunnan kehitysnäkymien pysyvän ennallaan tai paranevan nykyisestä 3–5 vuoden päästä. Neljäsosa uskoi kehitysnäkymien heikkenevän.

Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan elinvoimatoimia kunnassaan, kuten sitä, onko eri-ikäisille tarjolla työtä ja tekemistä, monipuolista harrastustoimintaa, arjen palveluita, liikenneyhteyksiä ja hyvää asumista. Nuoret antoivat asteikolla 4–10 arvosanaksi keskimäärin 7–8. Kiinnostavuudessa ja houkuttelevuudessa nuorten asuinkunnat pärjäsivät heikommin, arvosanat asettuivat kuuden ja seitsemän välille.

Kehityskohteita nuoret nostivatkin nimenomaan harrastusmahdollisuuksien ja tapahtumien kohdalla: niihin kunnan toivottiin satsaavan nykyistä enemmän. Joukkoliikenteessä on nuorten mukaan monissa kunnissa parantamisen varaa. Toimivat liikenneyhteydet ja kunnan eri osien saavutettavuus ovat nuorille tärkeitä asioita, ja lisäksi he toivoivat työ- ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamista.

Korkeakouluyhteistyö ratkaisuksi opiskelujen perässä muuttamiseen?

Vaikka suurin osa vastaajista piti kotikuntaansa varsin viihtyisänä paikkana asuna, kuitenkin yli 60 prosenttia vastaajista piti varsin tai erittäin epätodennäköisenä, että asuu nykyisessä kotikunnassaan 25-vuotiaana. Ylivoimaisesti suurimpana poisvetävänä tekijänä nousi odotettavasti opiskelu. Vastaavasti taas ihmissuhteet nähtiin keskeisimpänä kotipaikkakunnalla pitävänä tekijänä. Mikäli nuorten muuttotarvetta opiskelun perässä halutaan vähentää, voi alueellinen korkeakouluyhteistyö olla yksi kunnan keino.

Nuoria pyydettiin vielä arvioimaan keskeisiä oman kuntansa tulevaisuuteen vaikuttavia asioita. Kolmen kärkenä nousivat esiin kestävä kehitys, talouden tila ja ikärakenteen muutos väestön vanhetessa. Lisäksi nostettiin esiin ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä liikkumisen ja liikenteen muutos. Nuorten valveutuneisuus kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä nousi tässäkin kyselyssä selvästi esiin.

Tulevaisuudessa elinvoimaisessa kunnassa nuorten silmin  on siis nykyistä paremmat liikenneyhteydet ja enemmän tapahtumia ja elämää. Ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset otetaan kunnassa vakavasti, ja työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat kattavat. Nuoria asukkaakseen houkuttelevan kunnan tulee varmistaa monipuoliset työ- ja opiskelumahdollisuudet esimerkiksi alueellisen korkeakouluyhteistyön avulla.

Vielä lopuksi paljon onnea uusille ylioppilaille ja tsemppiä tuleviin opintoihin!

Kirjoittaja

Maria Jussila on kevään aikana viihtynyt MDI:n harjoittelijana.