Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Keskisuurten kaupunkien mahdollisuus Blogi: Keskisuurten kaupunkien mahdollisuus 7.4.2016 Eero Holstila Kirjoittajan muut artikkelit Kunnat valmistautuvat kiivaasti Sote-ratkaisun jälkeiseen elämään. Kaikki ovat yksimielisiä, että paikkakunnan elinvoiman varmistaminen nousee uuden kunnan ydintehtäväksi. Mutta onko kaupungeilla oikeasti tahtoa ja kykyä investoida tulevaisuuteen? Kysymys tulee mieleen, kun seuraa keskisuurten kaupunkien kunnallispolitiikkaa. ”Täällähän on kaikki kunnossa kun vaan saataisiin nämä palvelut ylläpidettyä. Turha vouhottaa kalliista investoinneista.” Käynnissä oleva voimakas kaupungistuminen tuo lisää väkeä vain suurimpiin keskuksiin. Monet keskisuuret kaupungit polkevat paikallaan tai väkiluku jopa laskee. Pitkään jatkunut nuorison muutto suuriin kaupunkeihin näkyy jo myös syntyvyyden kaupungistumisena. Oulun kasvu perustuu pääosin syntyvyyden enemmyyteen. Helsingin seutu on kasvanut 2010-luvulla jo 100 000 henkeä, josta lähes 40 prosenttia on luonnollista väestönkasvua. Väestöennusteiden mukaan syrjäseutujen lisäksi monet keskisuuren kaupungit kärsivät vuoteen 2040 mennessä suurta väestökatoa kuolevuuden enemmyyden muodossa. Ne tarvitsevat vuosittain merkittävää muuttovoittoa jotta väkiluku säilyisi edes ennallaan. Väestönkasvu on tärkeä osa paikkakunnan elinvoimaa, koska se luo kysyntää työllistävälle palvelusektorille. Kasvua voi tulla vain syntyvyyden ja muuttovoiton kautta. Nuoret aikuiset on nostettava elinvoimapolitiikan avainryhmäksi. He muuttavat ja he hankkivat lapsia. Keskisuurilla kaupungeilla on erinomaiset lähtökohdat pärjätä kilpailussa nuorten aikuisten suosiosta. Turvallisen elämän perusasiat ovat kunnossa ja asuminen on edullista. Tehokkaalla elinkeinopolitiikalla kaupunki voi huolehtia siitä, että työpaikkoja on tarjolla. Mutta tämä ei välttämättä riitä 2020-luvun nuorille aikuisille. He kaipaavat myös sykettä ja säpinää, rosoa ja mahdollisuutta toteuttaa unelmiaan arjessa. Kaupungin pitää olla paitsi turvallinen myös hauska! Työelämän muutos avaa keskisuurille kaupungeille mahdollisuuksia. Työ suuyrityksessä tai ministeriössä ei vaadi enää päivittäistä läsnäoloa. Ei tarvitse asua metropolissa, vaikka työpaikka olisi siellä. ”Tunnin yhteys” riittää mainiosti. Ihmiset voivat entistä vapaammin valita asuinpaikkansa. Asuntopolitiikan vanhat eväät eivät kuitenkaan enää välttämättä toimi. Viime vuosina on nähty, että edelliset omakotitontit eivät enää houkuttele. Kaupunkikehittämisen painopiste siirtyy keskustoihin ja asemanseuduille, joista nopeat yhteydet mahdollistavat liikkuvan työn. Uudet asukkaat tuovat lisää ostovoimaa ja parantavat kaupunkikeskustojen palvelutarjontaa ja viihtyvyyttä. Elinvoimapolitiikan reseptit ovat tiedossa. Tarvitaan rohkeita tulevaisuusinvestointeja asumiseen ja liikkumispalveluihin kaupunkien ytimissä. Päätöksiä on tehtävä nyt, vaikka vaikutukset näkyvät ehkä vasta vuosikymmenen päästä. Löytyykö keskisuurten päättäjiltä viisautta hyödyntää käsillä oleva tilaisuus, vai annetaanko suurten korjata koko potti? Kysy lisää Eero Holstila Neuvonantaja VTM 050 567 2087 eero.holstila@mdi.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta) Blogi 23.3.2023 Kirsi Siltanen Kulttuurista saa helposti luksustuotteen. Sahaamalla perusrahoitusta, karsimalla kestävää muutosta rakentavia kehittämisrahoituksia ja tukahduttamalla uusien aloitteiden käynnistysrahoituksen elävä kulttuuritarjonta on toden… Lue lisää Kulttuuri on lukususpalvelu (vain jos sitä ei yhteisesti rahoiteta)
Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka Blogi 14.3.2023 Suomessa halutaan nyt tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansallisen kilpailukyvyn kärjeksi. Me MDI:ssä pääsemme hyödyntämään uusia kansallisia linjauksia tuoreeltaan, sillä juuri nyt laadimme Etelä-Savon TKI-tiekarttaa. Lue lisää Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle – Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka
Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta? Blogi 3.2.2023 Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut tärkeä taloudellinen resurssi, tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Tällaista jälkiteollista talousjärjestelmää kutsutaankin tietotaloudeksi, jossa tietoa… Lue lisää Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta?