Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Keskisuurten kaupunkien mahdollisuus Blogi: Keskisuurten kaupunkien mahdollisuus 7.4.2016 Eero Holstila Kirjoittajan muut artikkelit Kunnat valmistautuvat kiivaasti Sote-ratkaisun jälkeiseen elämään. Kaikki ovat yksimielisiä, että paikkakunnan elinvoiman varmistaminen nousee uuden kunnan ydintehtäväksi. Mutta onko kaupungeilla oikeasti tahtoa ja kykyä investoida tulevaisuuteen? Kysymys tulee mieleen, kun seuraa keskisuurten kaupunkien kunnallispolitiikkaa. ”Täällähän on kaikki kunnossa kun vaan saataisiin nämä palvelut ylläpidettyä. Turha vouhottaa kalliista investoinneista.” Käynnissä oleva voimakas kaupungistuminen tuo lisää väkeä vain suurimpiin keskuksiin. Monet keskisuuret kaupungit polkevat paikallaan tai väkiluku jopa laskee. Pitkään jatkunut nuorison muutto suuriin kaupunkeihin näkyy jo myös syntyvyyden kaupungistumisena. Oulun kasvu perustuu pääosin syntyvyyden enemmyyteen. Helsingin seutu on kasvanut 2010-luvulla jo 100 000 henkeä, josta lähes 40 prosenttia on luonnollista väestönkasvua. Väestöennusteiden mukaan syrjäseutujen lisäksi monet keskisuuren kaupungit kärsivät vuoteen 2040 mennessä suurta väestökatoa kuolevuuden enemmyyden muodossa. Ne tarvitsevat vuosittain merkittävää muuttovoittoa jotta väkiluku säilyisi edes ennallaan. Väestönkasvu on tärkeä osa paikkakunnan elinvoimaa, koska se luo kysyntää työllistävälle palvelusektorille. Kasvua voi tulla vain syntyvyyden ja muuttovoiton kautta. Nuoret aikuiset on nostettava elinvoimapolitiikan avainryhmäksi. He muuttavat ja he hankkivat lapsia. Keskisuurilla kaupungeilla on erinomaiset lähtökohdat pärjätä kilpailussa nuorten aikuisten suosiosta. Turvallisen elämän perusasiat ovat kunnossa ja asuminen on edullista. Tehokkaalla elinkeinopolitiikalla kaupunki voi huolehtia siitä, että työpaikkoja on tarjolla. Mutta tämä ei välttämättä riitä 2020-luvun nuorille aikuisille. He kaipaavat myös sykettä ja säpinää, rosoa ja mahdollisuutta toteuttaa unelmiaan arjessa. Kaupungin pitää olla paitsi turvallinen myös hauska! Työelämän muutos avaa keskisuurille kaupungeille mahdollisuuksia. Työ suuyrityksessä tai ministeriössä ei vaadi enää päivittäistä läsnäoloa. Ei tarvitse asua metropolissa, vaikka työpaikka olisi siellä. ”Tunnin yhteys” riittää mainiosti. Ihmiset voivat entistä vapaammin valita asuinpaikkansa. Asuntopolitiikan vanhat eväät eivät kuitenkaan enää välttämättä toimi. Viime vuosina on nähty, että edelliset omakotitontit eivät enää houkuttele. Kaupunkikehittämisen painopiste siirtyy keskustoihin ja asemanseuduille, joista nopeat yhteydet mahdollistavat liikkuvan työn. Uudet asukkaat tuovat lisää ostovoimaa ja parantavat kaupunkikeskustojen palvelutarjontaa ja viihtyvyyttä. Elinvoimapolitiikan reseptit ovat tiedossa. Tarvitaan rohkeita tulevaisuusinvestointeja asumiseen ja liikkumispalveluihin kaupunkien ytimissä. Päätöksiä on tehtävä nyt, vaikka vaikutukset näkyvät ehkä vasta vuosikymmenen päästä. Löytyykö keskisuurten päättäjiltä viisautta hyödyntää käsillä oleva tilaisuus, vai annetaanko suurten korjata koko potti? Kysy lisää Eero Holstila Neuvonantaja VTM 050 567 2087 eero.holstila@mdi.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?