Blogi: Ihmiset tekevät digitalisaation – osaaminen on avainasemassa

Teollisuudessa vallitsee paradoksi. Suomi on monien mittareiden mukaan lähes maailman parhaiten digitalisoitunut maa. Silti tuottavuus näyttäisi osassa teollisuusyrityksistä tilastojen mukaan kärsivän, kun digitalisaatioon ei ole investoitu riittävästi.

MDI fasilitoi työ-ja elinkeinoministeriön strategiaprosessia, jonka tähtäimessä on nostaa valmistavan teollisuuden tuottavuutta kestävän digitalisaation avulla. TEM onkin käynnistänyt Tekoäly 4.0 -ohjelman vauhdittamaan liiketoiminnan digitalisaatiota, jossa myös valmistava teollisuus on huomioitu.

Osana strategiaprosessia haastattelin kymmenien menestyvien suurten ja pienten teollisuusyritysten johtajia digitalisaatiosta. Koronan aikaan monilla johtajilla olikin aikaa pitkiin keskusteluihin ja pohdintoihin. Haastatteluissa nousi esille yksi tekijä ylitse muiden, joka hidasti digitalisaatiota sekä datan ja tekoälyn hyödyntämistä: osaamisen puute.

Teollisuuden pula digiosaajista ei toki ole uutinen vaan sen verran pysyvä ilmiö, ettei korona-aikakaan muuttane isoa kuvaa. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja pienemmissä yrityksissä näyttää olevan pulaa digitaitajista, jotka osaisivat yhdistää uuden tuottavamman teknologian teollisiin prosesseihin ja liiketoimintaan. Keskusteluissa ja työpajoissa nousi esiin erityisesti tarve ymmärtää tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia. Näkijöitä ja tekijöitä tarvittaisiin siis ensin ymmärtämään, missä on liiketoimintaa edistävän muutoksen paikka, ja sitten toteuttamaan sen.

Osaavan työvoiman puute on suuri este kestävän digitalisaation etenemiselle

Digitalisaatio on käsityötä. Sen suunnittelevat ja toteuttavat ihmiset, ihmisille. Eikä digiosaaminen yksinään riitä, vaan sen pitää kytkeytyä valmistavan teollisuuden muihin kompetensseihin, kuten teknisiin taitoihin ja liike-elämätaitoihin. Tapoja kehittää jo teollisuudessa työskentelevien ja uusien tekijöiden taitoja on monia: täydennyskoulutus oppilaitoksissa, uudelleenkoulutus, tutkintojen kehittäminen, vertaisoppisen muodot, digi- ja kestävyysopit osana perusopintoja sekä oppisopimuskoulutuksen laajentaminen. Järjestämissämme työpajoissa ja haastatteluissa PK-yritykset nostivat usein esille toiveen selkeistä kestävän digitalisaation oppimismoduuleista, jotka on räätälöity kohderyhmille ja joissa lähi- ja etäopetus yhdistyvät ja koulutusratkaisut kytkeytyvät omaan työhön valmistavassa teollisuudessa.

Osaamisen kehittäminen on sen verran kriittistä, että siinä kannattaa ottaa käyttöön kaikki hyvät ideat ja uudet keinot synnyttää ja jakaa oppeja. Monet yritykset toivoivat uusia ja innostavia tapoja vertaisoppimiseen ja kokeilu-yhteiskehitysympäristöjä digitalisaatiota vauhdittamaan. Tutkimuksen rooli tällaisessa osaamisen kehittämisessä on keskeinen, erityisesti TKI-yhteishankkeissa, joissa yritysten ja tutkimuslaitosten välillä sekä siirtyy uutta tietoa että syntyy uusia ratkaisuja ja toimintamalleja.

TEM:n jo alkaneen Tekoäly 4.0-ohjelman lisäksi Suomessa on meneillään paljon aloitteita digitalisaation kiihdyttämiseksi, kuten alueelliset European Digital Innovation Hubit (EDIH). Juuri nyt, kun koronasta aletaan pikkuhiljaa toipua ja suunnitella tulevaa, on erinomainen aika investoida osaamisen kehittämiseen ja tekoälyn ja digitalisaation kekseliääseen hyödyntämiseen teollisuudessa – ja muillakin aloilla. Suomalaisten hyvä koulutustaso ja digiosaaminen ovat mainio lähtökohta lähteä systemaattisesti investoimaan uuden luomiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Kirjoittaja

Veera Mustonen on MDI:n johtava asiantuntija, jonka intohimona ovat älykkäät ratkaisut.