Blogi: Doing It Together – uudenlainen paikallinen osallisuus

Suomessa ja maailmalla sekä kaupunkeja eteenpäin vievä asukaslähtöinen ”aktivismi” että kuntien pyrkimys ”osallistaa” asukkaita ovat nousseet kaupunkipolitiikan keskiöön. Asukkaiden kokemus osallisuudesta ja heidän arvokas panoksensa parempien elinympäristöjen kehittämiseen nähdään yhä tärkeämpänä osana paikallisyhteisöjen kehitystä. Tällainen kehitys kuitenkin vaatii uudenlaisia pelisääntöjä, demokraattisten prosessien uudelleen ajattelua – ja keinoja saada erilaisia toimijoita mukaan.

Kallio Block Party on täysin vapaaehtoisten järjestämä. Kuva: Timo Hämäläinen.

Näistä teemoista kokoonutui iso joukko kaupunkikehittäjiä, uuden demokratian ja osallisuuden tekijöitä keskustelemaan Doing It Together -aamiaistilaisuuteen MDI:lle 23.1.2020. Autotalon toimistomme tupa oli viimeisen kerran täynnä, ja alustajaksi oli kutsuttu brasilialainen arkkitehti ja kaupunkiaktiivi Laura Sobral, joka piti tutkimuksiensa ja kirjansa ”Doing it Together” pohjalta alustuksen. Laura on tutkinut lähinnä eurooppalaisten kaupunkien malleja yhteistyöhön ja jatkaa tutkimustaan väitöskirjatyössään Lissabonissa.

Edelläkävijäkaupungit mahdollistavat asukkaiden omaehtoista toimintaa ja vahvistavat heidän suhdettaan kaupunkiin monin tavoin: Lissabon rahoittaa pieniä kortteliprojekteja, Gent julkaisi suuren joukkorahoitusalustan ja Berliini tukee kokeilevia yhteiskehityspilotteja. Reykjavikin Citizens Foundation edistää hallinnon ja asukkaiden vuoropuhelua ja innovatiivista yhteiskehittämistä. Helsinki jakoi 4,4M € osallistavan budjetoinnin kautta asukkaiden ideoimiin ja äänestämiin hankkeisiin. Monista kunnista, kuten Tuusulasta ja Vantaalta, löytyy ohjelmia asukkaiden aktiivisuuden ja osallisuuden tukemiseen, joissa yhdistetään erilaisia keinoja useiden erilaisten asukasryhmien aktiivisuuden lisäämiseksi.

Laura Sobralin key note käsitteli edelläkävijäkaupunkeja.

Laura Sobral lähestyi eri kaupunkien esimerkkejä co-governancen (yhteishallinnon) käsitteen kautta, jossa paikallisyhteisöillä ja ihmisillä on mahdollisuus yhteisiin päätöksentekoprosesseihin (julkis)hallinnon kanssa. Sobral analysoi erilaisia työkaluja, jotka mahdollistavat jouhevamman tiedonkulun ja yhteistyön hallinnon ja paikallistoimijoiden kesken.  Lauran laatima viitekehys (alla) erilaisista yhteistyön muodoista herätti vilkasta keskustelua. Osallistujat tunnistivat, että Suomessakin lähes kaikki näistä mahdollistavista elementeistä ovat vasta iduillaan tai kokeiluasteella.

Tutkija dosentti Pasi Mäenpää esitteli tilaisuudessa do-ocracyn, tekemisen demokratian käsitteen, jossa kaikkien voimavarat ovat käytössä.  Se edellyttää uudenlaisia välineitä, joilla lisätään kuntalaisten omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia, tehdään osallisuuden keinot ja tilaisuudet näkyviksi, sekä avitetaan kunnan ja asukkaiden tekojen liittymistä yhteistoiminnaksi. Do-okratiassa kuntademokratia laajenee yhteistyön ja tekemisen demokratiaan. Hallinto oppii yhteistoiminnalliseen hallinnointitapaan, jossa kuntayhteisö yhdessä ratkoo ongelmia. Kokemus ”Byroslaviasta” voisi muuttua Sallivaksi Suomeksi. Syntyisi uusia mahdollisuuksia yhteisöjen luomiseen ja resurssien parempaan käyttöön. Tämä voisi lisätä esimerkiksi tapahtumia, kokoontumisia ja pienimuotoista yritystoimintaa sekä vahvistaa ihmisten välisiä verkostoja.

Aamupalatilaisuus keräsi innokkaita kaupunkikehittäjiä Autotalolle.

Aamiasseminaarissa keskustelu oli todella vilkasta ja kävi selväksi, että lähestyminen demokratiaan ja osallisuuteen tarvitsevat uusia muotoja. Nämä muodot vaativat myös uudenlaisia sopimuksia, rahoitusmalleja ja alustoja. Tavoite kuitenkin on selvä: paikallisyhteisöjen voimavarat on saatava käyttöön kaikenkokoisissa kunnissa ja kaupungeissa, ja kanavoitua ne ja itsensä toteuttamisen tarpeet uutta luoviksi teoiksi ja toimiksi – elinvoimaksi.

Linkki Laura Sobralin ”Doing it Together -co-operation tools for city co-governance” -julkaisuun:

https://www.acidadeprecisa.org/doingittogetherbook

Kysy lisää

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa