Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Asukkaiden tuottama kokemustieto tukee kaupunkisuunnittelun toimintatapoja Blogi: Asukkaiden tuottama kokemustieto tukee kaupunkisuunnittelun toimintatapoja 15.1.2016 Meistä jokaisella on näkemyksiä ja kokemuksia elinympäristöstämme. Vaalimme meille tärkeitä ympäristön piirteitä ja toisaalta haluamme muuttaa ja kehittää ympäristöämme. Kokemuksemme tekee meistä jokaisesta erityisasiantuntijan oman elinympäristömme osalta – tunnemme ympäristömme hyvät ja huonot puolet ja tiedämme, miten ympäristömme toimii. Niinpä meillä on myös usein näkemyksiä siitä, miten ympäristöämme voisi kehittää ja muuttaa. Siksi kaupunkisuunnittelussa tulisikin huomioida yhä kiinteämmin juuri tämä asiantuntijaryhmä – ryhmä johon me kaikki kuulumme ja jonka me yhdessä muodostamme. Kaupunkisuunnittelu on tietoperustaista toimintaa, jossa kohtaavat hyvin erilaiset tiedon muodot: asiantuntijoiden tieto, erilaisiin arvoihin perustuvat näkemykset, tutkimustieto, tunnetieto… Osa tiedosta tuodaan suunnittelutilanteeseen valmiina ja osa taas jäsentyy ja rakentuu prosessin aikana. Eri tietomuotojen lisäksi kaupunkisuunnittelussa kohtaavat hyvin erilaiset toimijat – päätöksentekijät, fyysisestä suunnittelusta vastaavat asiantuntijat, eri alojen asiantuntijat, asukkaat ja erilaiset ryhmittymät. Kaupunkisuunnittelun tavoite on toisaalta pitää yllä olemassa olevia ympäristöjä, mutta erityisesti kehittää ja muuttaa ympäristöjä niin, että ne vastaavat paremmin kaupungin toimivuutta ja kasvua koskeviin vaatimuksiin, kestävyyden haasteisiin – pohjimmiltaan kyse on aina laadukkaan elinympäristön tuottamisesta, jossa me kaikki viihdymme ja voimme hyvin. Kaupunkisuunnittelussa ei ole kuitenkaan totuttu hyödyntämään asukkaiden elinympäristöön liittyvää kokemustietoa riittävästi. Asukasosallistuminen tarkoittaa yhä edelleen asukkaiden tiedottamista tulevista muutoksista, jolloin asukkaiden mukana oleminen on enemmän reagointia tuleviin muutoksiin. Kaupunkisuunnittelu voisi kuitenkin hyötyä juuri arkisista asukkaiden itsensä tuottamasta paikkaan kiinnittyvistä kokemuksista ja näkemyksistä. Suunnittelun osallisia on lisäksi jo lainkin mukaan kuultava suunnitteluprosessin aikana. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia tapoja osallistumisen järjestämiselle. Uusien sähköisten menetelmien toivotaan syventävän vuorovaikutusta asukkaiden ja asiantuntijoiden välillä. Olen seurannut paikkatietopohjaisten tiedonkeruumenetelmien kehitystä niiden alkuaskeleista yli kymmenen vuotta sitten aina tähän päivään asti. Vaikka menetelmät on nähty alusta asti osallistuvaa suunnittelua tukevina, vasta kyselyeditorin avaaminen suunnittelijoille on kiinnittänyt osallistuvan paikkatiedon menetelmät kiinteämmäksi osaksi kaupunkisuunnittelun käytäntöjä. Kyselyeditorilla tarkoitetaan työkalua, joka on vapauttanut suunnittelijat toteuttamaan itsenäisesti erilaisia paikkatietoon pohjautuvia kyselyitä ja vuorovaikutusalustoja. Tekemäni tutkimus- ja kehitystyö on osoittanut, että asukasosallistumista voidaan tehostaa paikkatietopohjaisilla työkaluilla. Työkalujen tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin suunnitteluorganisaatioiden valmiutta ja halua muutokseen sekä strategisempaa otetta osallistumisen järjestämiseen. Suunnittelijat tulevat tarvitsemaan yhä enemmän strategista ja kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä siitä, miten osallistuminen kannattaisi järjestää ja millaisia työkaluja siinä voitaisiin hyödyntää. Osallistumista vaivaa usein hetkellisyys, eli asukkaita lähestytään, kun laki tai suunnitteluprosessin vaihe tätä edellyttää. Uskoakseni osallistumisen vaiheistamista, jatkuvuutta ja erityisesti kertyvän tiedon näkyvyyttä kehittämällä voidaan parantaa ja tehostaa osallistumista sekä edistää vuorovaikutusta asiantuntijoiden ja asukkaiden välillä. Maarit Kahila, kehitysjohtaja, Mapita Oy Maarit väittelee perjantaina 15.1.2016 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, vanhan TKK:n päärakennuksen E-salissa, osoitteessa Otakaari 1, Espoo. Tervetuloa kuulemaan Maaritin keskustelua tutkijatohtori Pia Bäcklundin kanssa! Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?