Blogi: Asukkaiden tuottama kokemustieto tukee kaupunkisuunnittelun toimintatapoja

Meistä jokaisella on näkemyksiä ja kokemuksia elinympäristöstämme. Vaalimme meille tärkeitä ympäristön piirteitä ja toisaalta haluamme muuttaa ja kehittää ympäristöämme. Kokemuksemme tekee meistä jokaisesta erityisasiantuntijan oman elinympäristömme osalta – tunnemme ympäristömme hyvät ja huonot puolet ja tiedämme, miten ympäristömme toimii. Niinpä meillä on myös usein näkemyksiä siitä, miten ympäristöämme voisi kehittää ja muuttaa. Siksi kaupunkisuunnittelussa tulisikin huomioida yhä kiinteämmin juuri tämä asiantuntijaryhmä – ryhmä johon me kaikki kuulumme ja jonka me yhdessä muodostamme.

Kaupunkisuunnittelu on tietoperustaista toimintaa, jossa kohtaavat hyvin erilaiset tiedon muodot: asiantuntijoiden tieto, erilaisiin arvoihin perustuvat näkemykset, tutkimustieto, tunnetieto… Osa tiedosta tuodaan suunnittelutilanteeseen valmiina ja osa taas jäsentyy ja rakentuu prosessin aikana. Eri tietomuotojen lisäksi kaupunkisuunnittelussa kohtaavat hyvin erilaiset toimijat – päätöksentekijät, fyysisestä suunnittelusta vastaavat asiantuntijat, eri alojen asiantuntijat, asukkaat ja erilaiset ryhmittymät.

Kaupunkisuunnittelun tavoite on toisaalta pitää yllä olemassa olevia ympäristöjä, mutta erityisesti kehittää ja muuttaa ympäristöjä niin, että ne vastaavat paremmin kaupungin toimivuutta ja kasvua koskeviin vaatimuksiin, kestävyyden haasteisiin – pohjimmiltaan kyse on aina laadukkaan elinympäristön tuottamisesta, jossa me kaikki viihdymme ja voimme hyvin.

Kaupunkisuunnittelussa ei ole kuitenkaan totuttu hyödyntämään asukkaiden elinympäristöön liittyvää kokemustietoa riittävästi. Asukasosallistuminen tarkoittaa yhä edelleen asukkaiden tiedottamista tulevista muutoksista, jolloin asukkaiden mukana oleminen on enemmän reagointia tuleviin muutoksiin.

Kaupunkisuunnittelu voisi kuitenkin hyötyä juuri arkisista asukkaiden itsensä tuottamasta paikkaan kiinnittyvistä kokemuksista ja näkemyksistä. Suunnittelun osallisia on lisäksi jo lainkin mukaan kuultava suunnitteluprosessin aikana.

Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia tapoja osallistumisen järjestämiselle. Uusien sähköisten menetelmien toivotaan syventävän vuorovaikutusta asukkaiden ja asiantuntijoiden välillä.

Olen seurannut paikkatietopohjaisten tiedonkeruumenetelmien kehitystä niiden alkuaskeleista yli kymmenen vuotta sitten aina tähän päivään asti. Vaikka menetelmät on nähty alusta asti osallistuvaa suunnittelua tukevina, vasta kyselyeditorin avaaminen suunnittelijoille on kiinnittänyt osallistuvan paikkatiedon menetelmät kiinteämmäksi osaksi kaupunkisuunnittelun käytäntöjä. Kyselyeditorilla tarkoitetaan työkalua, joka on vapauttanut suunnittelijat toteuttamaan itsenäisesti erilaisia paikkatietoon pohjautuvia kyselyitä ja vuorovaikutusalustoja.

Tekemäni tutkimus- ja kehitystyö on osoittanut, että asukasosallistumista voidaan tehostaa paikkatietopohjaisilla työkaluilla.  Työkalujen tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin suunnitteluorganisaatioiden valmiutta ja halua muutokseen sekä strategisempaa otetta osallistumisen järjestämiseen. Suunnittelijat tulevat tarvitsemaan yhä enemmän strategista ja kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä siitä, miten osallistuminen kannattaisi järjestää ja millaisia työkaluja siinä voitaisiin hyödyntää.

Osallistumista vaivaa usein hetkellisyys, eli asukkaita lähestytään, kun laki tai suunnitteluprosessin vaihe tätä edellyttää. Uskoakseni osallistumisen vaiheistamista, jatkuvuutta ja erityisesti kertyvän tiedon näkyvyyttä kehittämällä voidaan parantaa ja tehostaa osallistumista sekä edistää vuorovaikutusta asiantuntijoiden ja asukkaiden välillä.

Maarit Kahila, kehitysjohtaja, Mapita Oy

Maarit väittelee perjantaina 15.1.2016 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, vanhan TKK:n päärakennuksen E-salissa, osoitteessa Otakaari 1, Espoo. Tervetuloa kuulemaan Maaritin keskustelua tutkijatohtori Pia Bäcklundin kanssa!

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?