Blogi: Ajaton hyvä

Kajaanin uusien ja paluuasukkaiden houkuttelun juuri julkaistu iskulause on ”Kajaani – Aika hyvä”. Samanniminen oli kyseisen kaupungin lukion musiikkilinjan musikaali vuonna 2004. Tuolloin sähköurkuja takoessani en vielä osannut viljellä kainuulaista, matalan taajuuden itseironista huumoria, pikemmin ajattelin Kajaanin olevan melko hyvä paikka asua ja opiskella. Vai viitataanko aika-sanalla oikeaan ajoitukseen, kutsuun tulla Kajaaniin?

Olen pohtinut ajan ja sen kulkemisen merkitystä hallinnon muutoksissa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä työpöydällä lepää mittasuhteiltaan laaja muutos: sote- ja maakuntauudistus. Käsillä oleva muutos on kuitenkin vain yksi uudistus muiden joukossa. Meille se on iso, mutta historian kulussa tänään tehtävät valinnat kerrostuvat ja menettävät akuutin merkityksensä.

Mikä on siis ajankulun merkitys kehittämisessä? Aika parantaa haavat, ajan myötä asioihin tottuu. Aika näyttää, eli kuljettaa yksilön ja päätöksentekijän katsomaan tilannetta kauemmas. Aika on siis aluekehittäjän itsearviointiväline: se kertoo lopulta, miten onnistuit.

Palataan Kajaaniin, aika hyvä, ystävä hyvä. Viime aikoina Kainuusta on kuulunut virkeitä kuukkelin huutoja: otanmäkeläinen raitiovaunutehdas Transtech sai joulukuussa 20 uuden ratikan tilauksen. Voiko tuleva aika olla suomalaisille kaupungeille, maaseudulle ja maakunnille hyvä?

Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?

Oletko koskaan ajatellut, miten paljon yhteistä julkisella johtamisella ja politiikalla on urheilun ja taiteen kanssa? Politiikka on “mahdollisen taidetta” — se rajautuu siihen, mikä kulloinkin kyetään viemään yhteiselle agendalle ja toteutukseen. Kompromissien takia sinne harvoin päätyy äärisaavutuksia tai tajunnanräjäyttäviä taidonnäytteitä.

Lue lisää Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?