Blogi: Ajaton hyvä

Kajaanin uusien ja paluuasukkaiden houkuttelun juuri julkaistu iskulause on ”Kajaani – Aika hyvä”. Samanniminen oli kyseisen kaupungin lukion musiikkilinjan musikaali vuonna 2004. Tuolloin sähköurkuja takoessani en vielä osannut viljellä kainuulaista, matalan taajuuden itseironista huumoria, pikemmin ajattelin Kajaanin olevan melko hyvä paikka asua ja opiskella. Vai viitataanko aika-sanalla oikeaan ajoitukseen, kutsuun tulla Kajaaniin?

Olen pohtinut ajan ja sen kulkemisen merkitystä hallinnon muutoksissa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä työpöydällä lepää mittasuhteiltaan laaja muutos: sote- ja maakuntauudistus. Käsillä oleva muutos on kuitenkin vain yksi uudistus muiden joukossa. Meille se on iso, mutta historian kulussa tänään tehtävät valinnat kerrostuvat ja menettävät akuutin merkityksensä.

Mikä on siis ajankulun merkitys kehittämisessä? Aika parantaa haavat, ajan myötä asioihin tottuu. Aika näyttää, eli kuljettaa yksilön ja päätöksentekijän katsomaan tilannetta kauemmas. Aika on siis aluekehittäjän itsearviointiväline: se kertoo lopulta, miten onnistuit.

Palataan Kajaaniin, aika hyvä, ystävä hyvä. Viime aikoina Kainuusta on kuulunut virkeitä kuukkelin huutoja: otanmäkeläinen raitiovaunutehdas Transtech sai joulukuussa 20 uuden ratikan tilauksen. Voiko tuleva aika olla suomalaisille kaupungeille, maaseudulle ja maakunnille hyvä?

Blogi: Isyys ei ole itsestäänselvyys

Ketkä miehistä haluavat isiksi ja ketkä saavuttavat isyyden? Ketkä miehistä jäävät lapsettomiksi omasta tahdostaan ja ketkä tahtomattaan? Nämä ovat paitsi inhimillisiä, myös syvästi yhteiskunnallisia kysymyksiä. Isyyden muutokset kertovat meille jotain oleellista niistä edellytyksistä, joita yhteiskuntana isyydelle annamme. Yksilöllisen kysymyksen sijaan kyse on suurelta osin rakenteellisista ja kulttuurisista ilmiöistä, joilla on myös alueellinen ulottuvuutensa.

Lue lisää Blogi: Isyys ei ole itsestäänselvyys