Blogi: Ajaton hyvä

Kajaanin uusien ja paluuasukkaiden houkuttelun juuri julkaistu iskulause on ”Kajaani – Aika hyvä”. Samanniminen oli kyseisen kaupungin lukion musiikkilinjan musikaali vuonna 2004. Tuolloin sähköurkuja takoessani en vielä osannut viljellä kainuulaista, matalan taajuuden itseironista huumoria, pikemmin ajattelin Kajaanin olevan melko hyvä paikka asua ja opiskella. Vai viitataanko aika-sanalla oikeaan ajoitukseen, kutsuun tulla Kajaaniin?

Olen pohtinut ajan ja sen kulkemisen merkitystä hallinnon muutoksissa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä työpöydällä lepää mittasuhteiltaan laaja muutos: sote- ja maakuntauudistus. Käsillä oleva muutos on kuitenkin vain yksi uudistus muiden joukossa. Meille se on iso, mutta historian kulussa tänään tehtävät valinnat kerrostuvat ja menettävät akuutin merkityksensä.

Mikä on siis ajankulun merkitys kehittämisessä? Aika parantaa haavat, ajan myötä asioihin tottuu. Aika näyttää, eli kuljettaa yksilön ja päätöksentekijän katsomaan tilannetta kauemmas. Aika on siis aluekehittäjän itsearviointiväline: se kertoo lopulta, miten onnistuit.

Palataan Kajaaniin, aika hyvä, ystävä hyvä. Viime aikoina Kainuusta on kuulunut virkeitä kuukkelin huutoja: otanmäkeläinen raitiovaunutehdas Transtech sai joulukuussa 20 uuden ratikan tilauksen. Voiko tuleva aika olla suomalaisille kaupungeille, maaseudulle ja maakunnille hyvä?

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?