Asemanseudut ovat orgaanisia ja paikallislähtöisiä kokonaisuuksia

MDI:n ja FCG:n asiantuntijat ovat syksyn aikana selvittäneet asemanseutujen kehittämisen malleja, EU-rahoituksen mahdollisuuksia sekä sitä, miten erilaisten asemanseutujen kehittämistyötä voitaisiin hankkeistaa.

Grafiikka asemanseudusta.

Selvitystyö on osa Kaupunkiseuduille elinvoimaa -teemaverkoston hanketta, jonka osahankkeessa on tarkasteltu asemanseutujen kehittämistä elinkeinoyhteistyöllä. Työ on tehty yhteistyössä MAL-verkoston kanssa. Työn tulokset pohjautuvat aineistoon, joka on koottu asemanseutujen, VR-kiinteistöomistuksen, Senaatti-kiinteistöjen ja elinkeinoelämän edustajille tehdyistä haastatteluista. Syksyn aikana järjestettiin myös kaksi aiheeseen liittyvää työpajaa, joista ensimmäisessä pureuduttiin EU-rahoituksen tiekartan luonnosteluun ja toisessa erityisesti pienempien asemanseutujen hankkeistamiseen. Esittelemme tässä blogitekstissä työn tuloksia sekä annamme suosituksia kehittämiselle, EU-rahoitukselle ja hankkeistamiselle. Katso selvitystyön loppuraportti.

Asemanseutujen kehittämiskohteet ja eheän kokonaisuuden haaste

Asemanseudut jakavat yhteneviä haasteita, mikä on nähtävissä samankaltaisuuksina nopeissa ja hitaissa kehittämiskohteissa. Nopeita kohteita ovat tyypillisesti pienet ehostamistoimenpiteet sekä kaavoitus ja yksittäiset kokonaisuudet kuten matkakeskukset. Hitaita kehittämiskohteita ovat tyypillisesti laajoja alkupääomia vaativat sekä laajamittaisesti infrastruktuuriin kohdistuvat muutostyöt.

Kehittämisen etenemistä voi myös hidastaa toimijoiden eritahtisuus. Elinkeinoelämä ei välttämättä ole valmis investoimaan, vaikka kaavoitus mahdollistaisikin kehittämistoiminnan. Tällöin korostuu yhteensovittamisen tarve. Yhtenäisten kehittämismallien ja toimijuuden puuttuessa yhteensovittamista tehdään paikallislähtöisesti.

Valtion strateginen päätös luopua suurimmilta osin asemanseuduilla olevista asemakiinteistöistään ja siirtyä vahvemmin matkustajaoperaattoriksi viestii siitä, että paikallisella tasolla asemanseutujen kiinteistöomistajuudelle ja -johtajuudelle on entistä suurempi tarve.

2010-luvulla tapahtunut herääminen asemanseutujen kehittämiseen näkyy siten, että kehittämishankkeet ovat monilla asemanseuduilla vielä varhaisessa vaiheessa. Kehittämiskohteet ja tavoitteet ovat tulevaisuudessa kohdistumassa ydinasemanseuduille, joiden kehittämistoiminnassa korostuu usein yksityisen ja julkisen kehittämisen rajapinta.

Asemanseudut eivät kuitenkaan ole kaupungeille ja elinkeinoelämälle ainoa kehittämiskohde, vaikkakin ne ovat tärkeitä ja saavat usein erityisiä kehittämispanostuksia. Elinkeinotoimijoiden näkökulmasta olisi tärkeää, että asemanseudut olisivat kiinnostavia investointikohteita riippumatta siitä, onko niiden yhteydessä raiteita tai raideliikennettä.

EU-rahoituksesta vauhtia kehittämiselle

Kansallisten kehittämisvarojen vähentyessä resursseja on mahdollista paikata ja täydentää EU-rahoituksella ja erityisesti EU:n kansainvälisillä ohjelmilla. Tähän mennessä asemanseudut ovat hyödyntäneet EU-rahoitusmahdollisuuksia itsenäisesti vain vähän. Rahoituksen haku koetaan raskaaksi ja kynnys sen hyödyntämiseen on korkea. Asemanseutujen kehittämisessä onkin hyödynnetty EU-rahoituksen muotona lähinnä maakuntaliittojen tarjoamaa hankerahoitusta. Kun kynnys on ylitetty ja EU-rahoitusta on haettu sekä saatu ja päästy hyödyntämään, ovat kokemukset rahoituksesta ja sen prosesseista olleet kuitenkin positiivisia.

Askelmerkit EU-rahoitukselle edellyttävät ensimmäisinä toimenpiteinä kansallisen tason ratkaisuja asemanseutujen yhteiselle kehittämistyölle sekä paikallisesti panostuksia rahoituksen hyödyntämisen aiempaa strategisempaan suunnitteluun. Keskipitkällä aikavälillä hanketoiminta voisi koordinoidun kehittämistyön tuloksena kasvaa ja asemanseudut voisivat liittyä vahvemmin osaksi kansainvälisiä verkostoja. Näissä verkostoissa ne voisivat tuoda esiin omia vahvuuksiaan esimerkiksi vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä hiilineutraaliudessa ja energiamurroksen haltuunotossa.

Pitkällä aikavälillä vuodesta 2028 eteenpäin, kansallisesti jaettavat EU-kehittämisvarat ovat vähentymässä selkeästi. Siksi EU-rahoituksen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa onkin pohdittava, mitä instrumentteja missäkin vaiheessa voidaan hyödyntää, ketkä ovat tärkeitä kumppaneita ja millaisia yhteistyön muotoja rahoituksen hyödyntämiseksi tarvitaan.

Suositukset kehittämistoiminnalle

Suositus 1. Kohti kokonaisvaltaisempaa kehittämistoimintaa

Kokonaisvaltaisessa kehittämistoiminnassa kehittäminen on kaikille yhteistä. Asemanseudut ovat osa eheää matkaketjua ja tarjoavat matkustajille pysäyttävän kokemuksen. Toimivuus ja elämyksellisyys huomioidaan julkisten toimijoiden keskinäisessä sekä yksityisten toimijoiden välisessä yhteistyössä. Relevantit kumppanitahot osallistuvat kehittämisprosessiin riittävän aikaisessa vaiheessa ja tukevat parhaiden paikallisten ratkaisujen löytämisessä Kehittämisyhteistyössä pyritään tulevaisuudessa hyödyntämään eri kokoisilla asemanseuduilla räätälöityjä kehittämismalleja, kuten allianssi- ja osakeyhtiömalleja.

Suositus 2. Hyödynnetään EU-rahoitusmahdollisuudet täysimittaisesti

Toisena suosituksena on EU-rahoituksen hyödyntäminen täysimittaisesti. Tällä tarkoitetaan EU-rahoitusmahdollisuuksien vahvempaa integroimista osaksi asemanseutujen jokaista kehittämisvaihetta. EU-rahoitusmahdollisuuksien täysimittaisella hyödyntämisellä asemanseudut käyttäisivät omia kehittämisvisioitaan ja keskeisiä kehittämisteemojaan suuntaviivoina rahoituksen hakemiselle. Osana rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä erityyppiset toimijat ja yhteistyömuodot olisivat olennainen osa kokonaisuuden kehittämistä.

Suositus 3. Systematisoidaan EU-rahoituksen hakeminen

Kolmantena suosituksena on EU-rahoituksen hakemisen systematisoiminen. Keskeistä on luoda aluksi verkostomainen yhteistyö EU-rahoituksen hyödyntämiselle ja koordinoinnille. Vuoden 2024 aikaisia toimenpiteitä voisivat olla kansallisella tasolla yhteistyörakenteen luominen hankeyhteistyölle ja sen koordinoinnille sekä paikallisella tasolla hankevalmistelu ja strategisen hankesalkun määrittely. Pidemmällä aikavälillä vuodesta 2025 eteenpäin toiminnan seuranta ja tiedon jakaminen on systemaattista ja kansainvälisissä verkostoissa toiminta on arkipäiväistynyt. Vuodesta 2028 eteenpäin EU-rahoituksen hyödyntäminen ja kansainvälinen verkostoyhteistyö on elimellinen osa asemanseutujen kehittämistoimintaa.  

Suositus 4. Selvitetään asemanseutujen kiinteistökehittämisen kehittämisyhtiön perustamista

Asemanseutujen suurimman lähivuosien muutoksen eli valtion luopumisen valtaosasta asemanseuduilla sijaitsevasta kiinteistöomaisuudestaan vuoksi suositellaan selvitettäväksi sujuvien kehittämistoimintojen jatkamiseksi yhtiömuotoista toimijaa, joka vastaisi ydinasemanseudun kiinteistöomaisuuden hallinnoimisesta, kehittämisestä ja kunnossapidosta. Yhtiömuotoinen toimija voisi luoda rakenteet kehittämistoiminnalle ja voisi vastata useamman kuin yhden asemanseudun kiinteistökehittämisestä. Kehittämisyhtiö voisi olla julkisomisteinen tai koostua julkisomisteisista entiteeteistä, kuten kunnista ja kaupungeista. Yhtiömuotoinen toimija mahdollistaisi mukanaolevien asemanseutujen kehittämisen ristiin ja vakiinnuttaisi matkaketjuajattelua osaksi kehittämistoimintaa. Suositus yhtiömuotoisesta ja julkisomisteisesta rakenteesta ydinasemanseudun kiinteistökehittämiselle yli yhden asemanseudun, syntyi asemanseutujen asiantuntijoille tehtyjen haastattelujen ja työpajojen perusteella.

Kirjoittajat

Henri Helve, asiantuntija, henri.helve@mdi.fi

Jaana Myllyluoma, johtava asiantuntija, jaana.myllyluoma@fcg.fi

Referenssi

Asemanseutujen kehittäminen elinkeinoyhteistyöllä – yhteistyön mallit ja rahoitus

Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

MDI toteutti marras-joulukuussa 2023 jo yhdeksättä kertaa valtakunnallisen kuntakyselynsä, tällä kertaa lisänimellä Kuinka kuntasi sykkii? Kyselyllä kerätään Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntien ajankohtaiseen tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin liittyen.

Lue lisää Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne