Arviointitutkimus: Hallituksen 50 miljoonan satsaus nopeaan jatkuvaan oppimiseen on oikealla tiellä

Koulutukset ovat olleet pääosin tavoitellun kaltaisia ja onnistuneet edistämään työllistymistä. Seurantajärjestelmässä havaittiin merkittäviä puutteita, jotka kuitenkin on jo huomioitu.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus loi vuonna 2020 TEM:in ja OKM:n toteuttaman jatkuvan oppimisen nopeavaikutteisten toimenpiteiden valtionavustuksen, yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, jolla työttömille ja työttömyysuhan alla oleville mutta työssä oleville tarjottiin uudenlaisia koulutuksia ja neuvontaa. Arviointityöryhmä katsoo loppuraportissaan, että koulutukset ovat olleet pääosin tavoitellun kaltaisia ja onnistuneet edistämään työllistymistä. Tutkijat kuitenkin korostavat, että nopeasti toimeenpantu avustusinstrumentti on puutteellinen toimenpiteiden seurantajärjestelmän osalta. Tämä on myös vaikeuttanut tulosten arvioimista ja on seikka, jota on kehitettävä mikäli avustusten myöntämistä jatketaan. 

Avustusta myönnettiin  korkeakouluille, ammatillisen koulutuksen oppilaitoksille ja vapaan sivistystyön järjestäjille 2020 -2021 aikana noin 170:lle jatkuvan oppimisen hankkeelle. Hankkeissa tuotettiin lyhytkestoisia koulutuksia, tuettiin maahanmuuttajien osaamista ja kielitaitoa, ja lisättiin osaamista työvoimapula-aloilla. 

Tutkimuksen johtopäätösten perusteella jatkuvan oppimisen nopeavaikutteisilla toimilla on luotu uudentyyppisiä, joustavia koulutuksen toimintamalleja sekä edistetty osallistujien oppimisvalmiuksia ja työllistymistä. Toimilla on myös vaikutettu osaajien saatavuuteen työvoimapula-aloilla sekä edistetty aliedustettujen ryhmien kuten maahanmuuttajien osallistumista työllistymistä edistäviin toimiin.

Numeeristen työllisyysvaikutusten tutkimiseen oli saatavilla tietoja vain pienestä osasta koulutuksiin osallistuneita. Työvoimakoulutukseen kytkeytyviin toimiin osallistuneista työttömistä voidaan arvioida noin 40 prosentin työllistyneen kolmen kuukauden kuluttua ja lähes puolen vuoden kuluttua toimenpiteessä olon päättymisestä. Tämä on samansuuntainen työllistymistaso kuin tavanomaisessa työvoimakoulutuksessa. Tiedetään, että työvoimakoulutuksen positiiviset tulokset näkyvät usein pitkällä viiveellä. Arviointitutkijat näkisivät jatkuvan oppimisen nopeavaikutteiset toimet jatkossa erityisen hyödyllisiksi, mikäli tätä viivettä pystyttäisiin niiden avulla lyhentämään. 

Tutkimushankkeen aikana on käynnistetty Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa, jonne rahoituksen jakaminen on siirretty. Tutkijoiden havaitsemat puutteet hankkeiden seurannassa on jo huomioitu Jotpan toiminnassa.

Jatkuvan oppimisen uusien nopeavaikutteisten toimien seuranta- ja vaikuttavuustutkimus alkoi kesällä 2020 ja päättyi joulukuussa 2022. Keskeisinä aineistoina ja menetelminä työssä käytettiin asiantuntijahaastatteluita, aineistoanalyysejä, sähköisiä kyselyjä hanketoteuttajille ja hankkeiden asiakkaille, työpajatyöskentelyä sekä tilastollisia analyysejä.

Tutkimusta johti Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI, jonka lisäksi tutkimukseen osallistuivat Lapin yliopisto, Melkior Oy sekä Kirsi Pulkkinen Consulting. MDI on osa FCG Finnish Consulting Groupia.

Marinin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on, että normaalin talouskehityksen oloissa työllisyysaste saavuttaa 75 prosentin tason 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023. Lokakuussa 2022 lukema oli 74,3 prosenttia (Tilastokeskus).

Lisätietoja

Mikko Valtakari
Johtava asiantuntija
FL
040 569 1568
mikko.valtakari@mdi.fi


Jatkuvan oppimisen uudet nopeavaikutteiset toimet : Seuranta- ja vaikuttavuustutkimus: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164698

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa: https://jotpa.fi/

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan

MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida.

Lue lisää Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan