Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Paavikin rikkoo kaavaa Blogi: Paavikin rikkoo kaavaa 7.4.2015 Miksi yritysten pitäisi rikkoa totuttua kaavaa? Miksi hajottaa toimiva liiketoimintamalli? Taiteissa on kuitenkin totuttu rikkomaan kaavaa, se kuuluu taiteeseen ja on sen olemassaolon ehto. Isot kehitysaskeleet tapahtuvat silloin, kun yksittäinen henkilö tai yhteisö haastaa status quon. Nyt jopa paavi rikkoo paavina olemisen kaavaa. Yritysten organisaatiorakenteet ja toimintatavat ovat vastaavasti pysyneet samanlaisina viimeiset 100 vuotta. Liiketoimintaympäristö ja ihmisten motivaation lähteet ovat kuitenkin muuttuneet valtavasti Henry Fordin ajoista. Norjalaisen taidemaalarin Edvard Munchin tavassa maalata oli jotakin erityistä, johon aikalaiset eivät olleet tottuneet. Munch ei nimittäin maalannut sitä mitä hän näki, vaan sitä mitä hän koki. Hänen maalauksensa käsittelivät tunteita kuten ahdistusta, levottomuutta ja kaipausta. Myöhemmin on ymmärretty, että Munchin maalausten psykologiset teemat antoivat vauhtia 1900-luvun alun ekspressionistiselle taiteen suutauksen synnylle. Rock ’n rollin kuningas Elvis Presley koki 50-luvulla samankaltaista oudoksuntaa kuin Munch muutama vuosikymmen aikaisemmin. Elviksen kosiskeleva ja omaperäinen lantiota heilautteleva tanssiliike herätti paheksuntaa, koska se sai etenkin naispuolisen yleisön villiintymään. Elvis totisesti rikkoi kaavaa ja muutti populaarikulttuurin ja esiintymisen normeja. Elviksen esimerkin imussa kaavaa ovat voineet rikkoa myös Iggy & the Stooges, Madonna ja Lady Gaga. Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on toimikautensa alussa käyttäytynyt pikemminkin rokkitähden kuin kaikille tunteman paavin tavoin. Hän on hiippaillut siviiliasusteissaan iltaisin Rooman kaduilla jakamassa köyhille ruokaa. Hän on esiintynyt hymyilevänä ja karismaattisena johtajana näyttäen peukkua faneilleen. Pari viikkoa sitten eri mediat tulvivat kuvia, joissa napolilaiset nunnat karkasivat paavi Franciscuksen kimppuun. Kuvat muistuttivat 60-luvulla hysteeriseen suosioon nousseen Beatlesin esiintymisiä, joissa fanit pyrkivät keinolla millä hyvänsä päästä koskettamaan idoleitaan. Paavi ei ollut nunnien huomiosta ja kosketuksista moksiskaan. Päinvastoin, hän esiintyi rennosti ja oli iloinen tapahtuneesta. Paavi Franciscus rikkoo pinttynyttä kaavaa, murskaa ikivanhoja hierarkioita ja uudistaa kovalla kädellä paaviuteen ja paavina olemiseen liittyviä aristokraattisia olettamuksia. Tieteellisen liikkeenjohdon isän Frederick Taylorin kuolemasta tuli maaliskuussa kuluneeksi 100 vuotta. Jos toisimme Taylorin aikamatkalle nykyhetkeen, olisi hän ihmeissään verkottuneesta ja digitalisoituneesta liiketoiminnan ekosysteemistä, jossa yritykset nykyään toimivat. Jos hänelle sen sijaan esiteltäisiin yksittäisten yritysten organisaatiokaavioita ja toimintatapoja, ei hän todennäköisesti näkisi niissä mitään erikoista. Nyt viimeistään on jokaisen yrityksen aika realisoida verkostotalouden ja digitalisaation mahdollistamat uudet tehokkaat ja tuottavat toimintatavat. Mahdollisuudet menestyä samalla tavalla kuin aikaisemmin ovat vähentyneet, mutta mahdollisuudet menestyä uudella tavalla ovat lisääntyneet. Uskallan väittää, että ne yritykset, jotka uskaltavat rikkoa kaavaa, ovat menestyjiä tulevaisuudessa. Teksti on julkaistu Ilkan kolumnina 7.4.2015. Jarl Matti Anttila Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?