Antikainen: Onnellisia kaupunkeja rakentamassa

”Kaupungit ovat kaupunkipolitiikassa oman onnensa seppiä”, meidän kaupunkipolitiikan vanhempi neuvonantaja Eero Holstila on muotoillut. Elinvoiman vahvistamisessa onnistuminen vaatii kaupungin johdolta vahvaa visiota ja määrätietoista strategiaa sekä laajaa paikallisten innostukseen perustuvaa yhteistyötä. Valtion on luotava kehittämiselle mahdollisuudet. Maailmalla erityisesti suurkaupunkien rooli talouden vetureina korostuu maailman muuttuessa yhä piikikkäämmäksi. Suomessa kaupungistuminen jatkuu edelleen ja isojen veturien vetoa tarvitaan myös meillä. Toisessa kaupunkipolitiikan aallossa kannattaa keskittyä myös kaupunkien välisiin käytäviin. Kasvuvyöhykkeet ja nauhakaupungit ovat tärkeitä koko maan kehitykselle. Asuminen ja liikkuminen ovatkin Holstilan mielestä selkeitä kaupunkipolitiikan kohteita. Kasvukeskuksiin tarvitaan asuntoja yhtäältä viilentämään asuntomarkkinoita ja toisaalta houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Huikeita mahdollisuuksia löytyy kaupunkien asemanseuduilta, joilla valtio on maanomistajana ratkaisevassa roolissa.  Elinvoiman eväissä elämysten ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen vain korostuu. Positiivista on kaupunkilaisten oman aktiivisuuden lisääntyminen – on muistettava että kaupunki muodostuu kaupunkilaisista ja kehitys niiden kohtaamisesta.

Kaupunkia ei voida rakentaa ilman kaupunkilaisia, kuten kaupunkipolitiikan neuvonantajamme Timo Hämäläinen on todennut. Uuden urbaanin sukupolven edustajat haluavat kehittää yhteiskuntaa ja tärkeiksi kokemiaan asioita yhä selkeämmin kansalaisaktivismin ja yritystoiminnan kautta ruohonjuuritasolta ylöspäin. Charles Montgomeryn mukaan pitää löytää malleja tehdä kaupunkeja niin, että ne tuottavat onnellisuutta. Lähtökohtaisesti tärkeää on hyväksyä eri ihmis- ja elämäntyyliryhmien erilaiset tarpeet. Suomen järjestelmä ei jousta tuottamaan erilaisia asuinympäristöjä, vaikka on selkeitä asumisen heimoja jotka arvostavat täysin erilaisia laatutekijöitä. Erilaisuuden huomioimiseksi kaupunkilaiset on päästettävä mukaan suunnitteluun. Lähtökohta ei voi 2010-luvulla olla enää, että kaupunki luo visioita ja tuo ne keskusteluun. Asukkaat ja paikalliset toimijat luovat vision ja kaupunki toteuttaa sitä. MDI:n ajatukset kaupunkipolitiikan tekemisestä voi lukea kaupunkinewsista. Kaupunkipoliittinen keskustelu jatkuu Kanavarannassa 30.10.2014. 

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?