Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -raportti esittelee ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa Suomen saaristosta. Tieto on esitetty saaristoluokitusta hyödyntäen sekä koko Suomen tasolla että yksityiskohtaisemmin maakuntatasolla. Eri puolelta Suomea löytyy hyvin vaihtelevia saaristoalueita, jotka toimivat myös tärkeinä työnteon, asumisen ja vapaa-ajanviettopaikkoina. Saaristoalueille ominaisia piirteitä ovat myös niiden ainutlaatuisuus luonnon- ja maisema-arvoiltaan sekä kulttuurihistorian näkökulmasta.

Saaristoluokitus mahdollistaa tarkemman tilastoinnin

Suomen saaristoa koskevaa ajankohtaista tilastotietoa on ollut haasteellista löytää. Saaristoon liittyviä tilastoja on kerätty eri raportteihin, mutta tilastojen koontia on vaikeuttanut se, että Suomen saaristoalueita ei oltu määritelty selkeästi. Tilanne muuttui vuonna 2022 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja maa- ja metsätalousministeriön laatiman paikkatietopohjaisen saaristoluokituksen valmistuttua.

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoalueisiin kuulumattomat alueet ovat luokiteltu muiksi vesi- ja manneralueiksi. Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa.

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana sekä Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomanana -raportit saaristoselvitys paikkaa ajankohtaisen ja vertailukelpoisen tilastotiedon puutetta. Raporteista saadaan Suomen saaristonalueiden kattava katsaus, joista käy ilmi, millainen Suomen saaristo on niin järvi- kuin merialueilla koko maassa ja maakunnittain on tilastojen kertomana. Raportteihin on otettu mukaan kaikki tilastoaineisto, joka on saatavilla uuden saaristoluokituksen mukaisesti.

Asuttuja saaria 1 050 kappaletta, saaristoalueilla 328 017 asukasta

Saaristoisuus ja vesistöisyys näyttäytyy eri tavalla eri maakunnissa. Siinä missä Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ovat erittäin vesistöisiä maakuntia, järviä on runsaasti Lapissa, Kainussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Saaria on runsaasti Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa,

Suomessa on yhteensä 198 148 saarta, joista pysyvästi asuttuja on vain 1 050. Valtaosalla Suomen saarista valtaosalla ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Pysyvästi asutuista saarista 583 on sellaisia, joilla on kiinteä tieyhteys mantereelle, kun taas 467 pysyvästi asutulla saarella ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle.

Suomen saaristoalueet ovat tärkeitä asumisen, työnteon sekä vapaa-ajan alueita. Saaristoalueilla asuu noin 6 prosenttia koko Suomen väestöstä eli 328 017 asukasta. Näistä kaksi kolmasosaa asuu sisäsaaristossa. Saaristoväestöstä 28% asuu Uudellamaalla, 16% Varsinais-Suomessa, 9% Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana saaristoalueilla väestönkasvua on ollut ainoastaan sisäsaaristossa, missä myös työllisten määrä on kasvanut. Sisäsaariston väestörakenne muistuttaa koko Suomen keskiarvoa, kun taas väli- ja ulkosaaristossa on vähemmän lapsia ja enemmän yli 65-vuotiaita. 

Saaristoalueilla sijaitsee 153 759 vapaa-ajan asuntoa, mikä on noin kolmasosa koko maan vapaa-ajan asunnoista. Saaristossa viettää aikaansa noin 448 300 kausiasukasta. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta ja neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sijaitsee saaristossa. Saaristoalueiden merkitys virkistyskäytön kannalta on niin ikään huomattavaa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut saaristoselvityksen maa- ja metsätalousministeriön ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella.

Saaristoselvitys 9.11.2022Download

Lisätiedot

Elina Auri, johtava asiantuntija, MMM puh 029 516 2041, elina.auri@gov.fi

Sari Rannanpää, johtava asiantuntija, MDI puh. 050 523 6872, sari.rannanpaa@mdi.fi

Linkit

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana – Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana – Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Ympäristö.fi. Saaristoluokitus

Kysy lisää

Sari Rannanpää

Johtava asiantuntija
M.Phil.
050 523 6872 sari.rannanpaa@mdi.fi

Viimeisimmät

Ajankohtaista

Lisää kiinnostavaa luettavaa

FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.”

Tiedotteet

FCG ja julkisen sektorin konsultointiin keskittynyt MDI yhdistävät voimansa, kun FCG Finnish Consulting Group Oy ostaa MDI Public Oy:n koko osakekannan. Molempien yritysten asiakkaiden sopimussuhteet säilyvät ennallaan, eikä kaupalla ole henkilöstövaikutuksia. MDI:n henkilöstö siirtyy työskentelemään FCG:n toimistoille 1.1.2023 alkaen.

Lue lisää FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.”

Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Tiedotteet
Uutiset

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Lue lisää Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?