Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -raportti esittelee ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa Suomen saaristosta. Tieto on esitetty saaristoluokitusta hyödyntäen sekä koko Suomen tasolla että yksityiskohtaisemmin maakuntatasolla. Eri puolelta Suomea löytyy hyvin vaihtelevia saaristoalueita, jotka toimivat myös tärkeinä työnteon, asumisen ja vapaa-ajanviettopaikkoina. Saaristoalueille ominaisia piirteitä ovat myös niiden ainutlaatuisuus luonnon- ja maisema-arvoiltaan sekä kulttuurihistorian näkökulmasta.

Saaristoluokitus mahdollistaa tarkemman tilastoinnin

Suomen saaristoa koskevaa ajankohtaista tilastotietoa on ollut haasteellista löytää. Saaristoon liittyviä tilastoja on kerätty eri raportteihin, mutta tilastojen koontia on vaikeuttanut se, että Suomen saaristoalueita ei oltu määritelty selkeästi. Tilanne muuttui vuonna 2022 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja maa- ja metsätalousministeriön laatiman paikkatietopohjaisen saaristoluokituksen valmistuttua.

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoalueisiin kuulumattomat alueet ovat luokiteltu muiksi vesi- ja manneralueiksi. Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa.

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana sekä Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomanana -raportit saaristoselvitys paikkaa ajankohtaisen ja vertailukelpoisen tilastotiedon puutetta. Raporteista saadaan Suomen saaristonalueiden kattava katsaus, joista käy ilmi, millainen Suomen saaristo on niin järvi- kuin merialueilla koko maassa ja maakunnittain on tilastojen kertomana. Raportteihin on otettu mukaan kaikki tilastoaineisto, joka on saatavilla uuden saaristoluokituksen mukaisesti.

Asuttuja saaria 1 050 kappaletta, saaristoalueilla 328 017 asukasta

Saaristoisuus ja vesistöisyys näyttäytyy eri tavalla eri maakunnissa. Siinä missä Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ovat erittäin vesistöisiä maakuntia, järviä on runsaasti Lapissa, Kainussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Saaria on runsaasti Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa,

Suomessa on yhteensä 198 148 saarta, joista pysyvästi asuttuja on vain 1 050. Valtaosalla Suomen saarista valtaosalla ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Pysyvästi asutuista saarista 583 on sellaisia, joilla on kiinteä tieyhteys mantereelle, kun taas 467 pysyvästi asutulla saarella ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle.

Suomen saaristoalueet ovat tärkeitä asumisen, työnteon sekä vapaa-ajan alueita. Saaristoalueilla asuu noin 6 prosenttia koko Suomen väestöstä eli 328 017 asukasta. Näistä kaksi kolmasosaa asuu sisäsaaristossa. Saaristoväestöstä 28% asuu Uudellamaalla, 16% Varsinais-Suomessa, 9% Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana saaristoalueilla väestönkasvua on ollut ainoastaan sisäsaaristossa, missä myös työllisten määrä on kasvanut. Sisäsaariston väestörakenne muistuttaa koko Suomen keskiarvoa, kun taas väli- ja ulkosaaristossa on vähemmän lapsia ja enemmän yli 65-vuotiaita. 

Saaristoalueilla sijaitsee 153 759 vapaa-ajan asuntoa, mikä on noin kolmasosa koko maan vapaa-ajan asunnoista. Saaristossa viettää aikaansa noin 448 300 kausiasukasta. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta ja neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sijaitsee saaristossa. Saaristoalueiden merkitys virkistyskäytön kannalta on niin ikään huomattavaa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut saaristoselvityksen maa- ja metsätalousministeriön ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella.

Lisätiedot

Elina Auri, johtava asiantuntija, MMM puh 029 516 2041, elina.auri@gov.fi

Sari Rannanpää, johtava asiantuntija, MDI puh. 050 523 6872, sari.rannanpaa@mdi.fi

Linkit

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana – Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana – Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Ympäristö.fi. Saaristoluokitus

Kysy lisää

Tulevaisuuden tekijät: Uudistuva Suomi vaatii onnistuvaa maahanmuuttopolitiikkaa

Maahanmuuttopolitiikalla on Suomen tulevaisuudelle suuri merkitys, sillä vain maahanmuutto säätelee
työikäisen väestön kehitystä. Eläkkeelle siirtyy 880 000 henkilöä vuoteen 2038 mennessä, mikä
vastaa 37 prosenttia koko nykyisestä työllisestä työvoimasta. Suomen tulevaisuuden tekijät –
projektissa yli kaksikymmentä yhteiskunnallista toimijaa yhdistää voimansa etsiessään ratkaisuja
maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Tavoitteena on turvata elinvoimainen Suomi myös tuleville sukupolville.

Lue lisää Tulevaisuuden tekijät: Uudistuva Suomi vaatii onnistuvaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat edelleen johtoasemissa alueiden elinvoimaisuutta kuvaavassa indeksissä 

FCG Finnish Consulting Group ja sen osana toimiva MDI julkaisivat joulukuussa vuonna 2023 Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin. Nyt indeksi ja sen taustalla olevat tilastot on päivitetty. Päivitetyssä indeksissä on tarkasteltu entistä laajemmin kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoima ja niiden edellytyksiä. Kokonaisindeksissä suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat saavuttivat jälleen korkeimmat sijoitukset, mutta myös yllättäjiä löytyy, etenkin Lapista.

Lue lisää Suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat edelleen johtoasemissa alueiden elinvoimaisuutta kuvaavassa indeksissä 

Vilkastuva maahanmuutto painottuu työikäisiin ja kiihdyttää suurien kaupunkiseutujen kasvua

MDI:n vuoden 2024 väestöennusteessa tarkastellaan maahanmuuton eri skenaarioita ja näiden vaikutuksia Suomen kansalliseen ja alueelliseen väestörakenteeseen. Maahanmuuton merkitys korostuu etenkin työikäisten ryhmässä. Maahanmuutto ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti maan sisällä, vaan keskittyy suuriin kaupunkeihin.

Lue lisää Vilkastuva maahanmuutto painottuu työikäisiin ja kiihdyttää suurien kaupunkiseutujen kasvua
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.