Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -raportti esittelee ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa Suomen saaristosta. Tieto on esitetty saaristoluokitusta hyödyntäen sekä koko Suomen tasolla että yksityiskohtaisemmin maakuntatasolla. Eri puolelta Suomea löytyy hyvin vaihtelevia saaristoalueita, jotka toimivat myös tärkeinä työnteon, asumisen ja vapaa-ajanviettopaikkoina. Saaristoalueille ominaisia piirteitä ovat myös niiden ainutlaatuisuus luonnon- ja maisema-arvoiltaan sekä kulttuurihistorian näkökulmasta.

Saaristoluokitus mahdollistaa tarkemman tilastoinnin

Suomen saaristoa koskevaa ajankohtaista tilastotietoa on ollut haasteellista löytää. Saaristoon liittyviä tilastoja on kerätty eri raportteihin, mutta tilastojen koontia on vaikeuttanut se, että Suomen saaristoalueita ei oltu määritelty selkeästi. Tilanne muuttui vuonna 2022 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja maa- ja metsätalousministeriön laatiman paikkatietopohjaisen saaristoluokituksen valmistuttua.

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoalueisiin kuulumattomat alueet ovat luokiteltu muiksi vesi- ja manneralueiksi. Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa.

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana sekä Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomanana -raportit saaristoselvitys paikkaa ajankohtaisen ja vertailukelpoisen tilastotiedon puutetta. Raporteista saadaan Suomen saaristonalueiden kattava katsaus, joista käy ilmi, millainen Suomen saaristo on niin järvi- kuin merialueilla koko maassa ja maakunnittain on tilastojen kertomana. Raportteihin on otettu mukaan kaikki tilastoaineisto, joka on saatavilla uuden saaristoluokituksen mukaisesti.

Asuttuja saaria 1 050 kappaletta, saaristoalueilla 328 017 asukasta

Saaristoisuus ja vesistöisyys näyttäytyy eri tavalla eri maakunnissa. Siinä missä Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ovat erittäin vesistöisiä maakuntia, järviä on runsaasti Lapissa, Kainussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Saaria on runsaasti Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa,

Suomessa on yhteensä 198 148 saarta, joista pysyvästi asuttuja on vain 1 050. Valtaosalla Suomen saarista valtaosalla ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Pysyvästi asutuista saarista 583 on sellaisia, joilla on kiinteä tieyhteys mantereelle, kun taas 467 pysyvästi asutulla saarella ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle.

Suomen saaristoalueet ovat tärkeitä asumisen, työnteon sekä vapaa-ajan alueita. Saaristoalueilla asuu noin 6 prosenttia koko Suomen väestöstä eli 328 017 asukasta. Näistä kaksi kolmasosaa asuu sisäsaaristossa. Saaristoväestöstä 28% asuu Uudellamaalla, 16% Varsinais-Suomessa, 9% Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana saaristoalueilla väestönkasvua on ollut ainoastaan sisäsaaristossa, missä myös työllisten määrä on kasvanut. Sisäsaariston väestörakenne muistuttaa koko Suomen keskiarvoa, kun taas väli- ja ulkosaaristossa on vähemmän lapsia ja enemmän yli 65-vuotiaita. 

Saaristoalueilla sijaitsee 153 759 vapaa-ajan asuntoa, mikä on noin kolmasosa koko maan vapaa-ajan asunnoista. Saaristossa viettää aikaansa noin 448 300 kausiasukasta. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta ja neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sijaitsee saaristossa. Saaristoalueiden merkitys virkistyskäytön kannalta on niin ikään huomattavaa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut saaristoselvityksen maa- ja metsätalousministeriön ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella.

Saaristoselvitys 9.11.2022Download

Lisätiedot

Elina Auri, johtava asiantuntija, MMM puh 029 516 2041, elina.auri@gov.fi

Sari Rannanpää, johtava asiantuntija, MDI puh. 050 523 6872, sari.rannanpaa@mdi.fi

Linkit

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana – Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana – Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Ympäristö.fi. Saaristoluokitus

Kysy lisää

Sari Rannanpää

Viimeisimmät

Ajankohtaista

Lisää kiinnostavaa luettavaa

Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Tiedotteet

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Lue lisää Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Tiedotteet

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Tiedotteet

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee