Tiedote: Suomi kaupungistuu, seutuistuu ja kansainvälistyy 2020- ja 2030-luvuilla

MDI:n päivitetty väestöennuste vuoteen 2040 osoittaa, että Suomen sisäinen väestönkehitys eriytyy ja erilaistuu edelleen 2020- ja 2030-luvuilla. Ennusteessa näkyvät suurten kaupunkien kasvu ja kaupungistumisen jatkuminen, seutuistumisen kolmas aalto eli kasvun laajeneminen ja vahvistuminen suurten kaupunkien kehysalueella sekä vieraskielisen väestön kasvava merkitys koko maan tulevassa väestönkehityksessä.

MDI:n väestöennusteeseen on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen 2015–2020 kehitykseen. Tämän lisäksi on laadittu kaksi vaihtoehtoista kehityspolkua: kaupungistumisen skenaario, joka ei ota huomioon lainkaan koronavuotta 2020 ja hajautumisen skenaario, joka on laskettu vain koronavuoden 2020 kehityksen mukaan. Väestö kasvaa ennusteen kaikissa kolmessa skenaariossa vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä kuntatasolla noin joka kuudennessa kunnassa vuosina 2020–2040. Uudessa väestöennusteessa kaupungistuminen jatkuu, mutta aiempaa suurempi osa kasvusta suuntautuu erityisesti suurten kaupunkien kehysalueelle ja entistä laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Kasvu keskittyy ennusteen perusuran mukaan pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin, suurten kaupunkien kehysalueelle ja pistemäisesti muualle maahan. Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Kotimaista kieltä puhuvien määrä alenee kaikissa maakunnissa kaikilla skenaariolla lukuun ottamatta Pirkanmaata, joka hajautumisen skenaariossa saisi vähäistä väestönlisäystä myös kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä kasvaa vain 21 kunnassa vuoteen 2040 mennessä.

– Ennusteessa on ensimmäisen kerran otettu huomioon eri kieliryhmien vaikutus väkiluvun kehitykseen. Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, mikä on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, on sen oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle, kertoo väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro.

Aiemmissa väestöennusteissa kasvu painottui vahvasti vain suuriin kasvukeskuksiin; nyt kuva on hieman tasapainottunut. Tulevan väestönkehityksen ”voittaja-alueita” ovat ennusteen perusteella pääkaupunkiseudun, suurten kaupunkien ja niiden kehysalueen lisäksi suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät ympäri Suomea. Korona-aika on lyhyellä aikavälillä jo nyt tasapainottanut suurten ns. mökki- ja matkailukuntien väestönkehitystä.

– Vuosi 2020 muutti väestönkehityksen dynamiikkaa, kun muuttovoittoisten kuntien määrä kaksinkertaistui ja muuttovoitot jakautuivat aiempaa tasaisemmin ympäri maata. Vaikka useissa kunnissa muutokset ovat lukumääräisesti pieniä, monelle pienemmälle kunnalle pienetkin purot ovat suhteellisesti suuria virtoja, kertoo kehitysjohtaja Janne Antikainen.

Väestöennusteen perusuran mukaan alle 15-vuotiaiden lasten määrä vähenisi 124 000 henkilöllä ja 15–64-vuotiaiden työikäisten 91 000 henkilöllä, mutta samanaikaisesti yli 65-vuotiaan eläkeikäisen väestön määrä kasvaisi 250 000 henkilöllä. Lapset ja työikäiset vähenevät merkittävästi kaikissa kolmessa skenaariossa.

– Uusi väestöennuste alleviivaa, kuinka massiivinen demografinen muutospaine kohdistuu kaikille alueille sijaintiin ja kokoon katsomatta vuosina 2020–2040. Väestö- ja ikärakenteen muutoksen lisäksi alueiden on kyettävä samanaikaisesti hallitsemaan alueelliseen eriytymiseen ja erilaistumiseen sekä kieliryhmien muutokseen liittyviä käytännön haasteita kaiken kokoisissa kunnissa, arvioi johtava asiantuntija Timo Aro.

MDI:n uusi väestöennuste on alueellinen ja pitää sisällään kaikkien kuntien ja maakuntien tiedot sukupuolittain sekä ikä- ja kieliryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Riippumaton aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut ennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.

Tutustu uuteen väestöennusteeseen

https://www.mdi.fi/ennuste2040/

Lisätiedot

Rasmus Aro, asiantuntija, MDI (Erityisesti väestöennusteen toteuttamisesta, oletuksista ja tuloksista)
p. 040 187 1027
rasmus.aro@mdi.fi

Janne Antikainen, kehitysjohtaja, MDI (Erit. miksi väestöennuste on laadittu ja mitä tuloksista voidaan päätellä)
p. 040 764 1829
janne.antikainen@mdi.fi

Timo Aro, johtava asiantuntija, MDI (Erit. väestöennusteen tuloksista suhteessa alue- ja väestönkehityksen kehityskulkuihin)
p. 045 657 7890
timo.aro@mdi.fi