Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Vaivaako verkostoituminen? Blogi: Vaivaako verkostoituminen? 30.3.2016 Benjamin Heikkinen Kirjoittajan muut artikkelit Verkostoitumisen merkitystä iskostetaan meihin jo opiskeluajoista lähtien. Meitä kehotetaan verkostoitumaan, solmimaan kontakteja ja lopulta hyödyntämään rakentamiamme verkostoja. Verkostot ilmentävät myös vaikutusvaltaa. Kauppalehti uutisoi hiljattain Suomen vaikutusvaltaisten verkostosta. Selvityksen mukaan Suomessa hyvin verkostoituneiden vaikutusvaltaisten ihmisten joukko on noin 300 hengen suuruinen. Ennen kaikkea Suomea ja alueitamme kuitenkin kehitetään lukemattomissa verkostoissa maaseudulla ja kaupungeissa, pienesti ja isosti, kylissä ja kansallisesti. Verkostoista ja verkostoitumisesta käytävää keskustelua voi kuvata vähintäänkin moninaiseksi. MDI:llä selvitettiin viime kesän aikana neljän suomalaisen Leader-toimintaryhmän alueen kehittäjäverkostoja. Keräsin selvityksen yhteydessä myös paikkaperusteisen maaseudun kehittämistä käsitelleen pro gradu -tutkielman aineiston, jossa kartoitettiin varsinaisten verkostojen analysoinnin ohella myös mm. maaseudun kehittäjien verkostoitumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Erään kyselyjen verkostoitumista koskeneeseen kysymykseen vastanneen kommentti jäi erityisesti mieleen: ”Kaikki puhuvat verkostoitumisen merkityksestä, mutta kukaan ei haluaisi nähdä vaivaa sen eteen.” Mikä verkostoitumista sitten edistää ja mistä muodostuvat verkostoitumisen haasteet? Tässä tiivistettynä vastaajien näkemyksiä alueilta: Kaikilla neljällä alueella yhteistyön eri muotoja ja henkilökohtaisia kontakteja pidettiin tärkeinä tekijöinä verkostoitumisen kannalta. Useimmilla alueilla esille nousivat myös luottamus, aktiivisuus ja tiedottaminen. Vain yhdellä alueella neljästä jo olemassa olevat teemapohjaiset verkostot tai verkostomaiset hankkeet mainittiin verkostoitumisen edistäjinä. Verkostoitumisen haasteissa kiire ja ajan riittämättömyys nousivat esille ylivoimaisesti merkittävimpinä verkostoitumista haittaavina tekijöinä. Aktiiviset toimijat ovat usein monessa mukana, eikä aikaa riitä kaikelle. Vapaaehtoisvoimin tehtävässä kehittämistyössä aikaresurssien riittämättömyys korostui entisestään. Kaikilla alueilla nähtiin kateuden, keskinäisen kilpailun tai ennakkoasenteiden vaikuttavan kielteisesti verkostoitumiseen. Toisinaan myös harvaan asutun maaseudun pitkät välimatkat ja hitaat verkkoyhteydet toivat haasteita verkostoitumiselle. Useissa verkostoitumista edistävissä tekijöissä nousevat esille sosiaalisen pääoman syntymiseen ja välittämiseen liitetyt tekijät. Vastaavasti useat verkostoitumisen haasteina koetut tekijät ovat sosiaalisen pääoman kannalta haitallisia tekijöitä. Karistetaan siis kateus ja keskinäinen kilpailu ja koitetaan kiireistämme huolimatta nähdä vaivaa verkostojemme ja verkostoitumisen eteen. Uskallan väittää, että vaivannäkö kannattaa. Pro gradu -tutkielmaan pääset tutustumaan tarkemmin täältä. Kysy lisää Benjamin Heikkinen Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Blogi 20.5.2026 Rasmus Aro Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa