Isokangas: Koettaisko onnea…?

”…on niin helppoo olla onnellinen, tyytyy siihen mitä on… on niin helppoo elää nyt ja tässä…”

Noin laulaa radiossa Olavi Uusivirta. Naivi jätkä! Varmasti sarkasmia. Tyly ja pessimistinen kuule Olavi on helppoo olla! Laulaa mollissa eikä duurissa.

Mutta mitä jos sittenkin vaikka vain vuodenvaihteen kunniaksi koetettais onnea…? Nythän on aika, jolloin ainakin viikon kaksi voisi kokeilla jotain uutta. Sitä vartenhan ovat uudenvuodenlupauksetkin.

Otetaan se onni. Lisätään sitä. Mutta miten…? Otetaan avuksi vähän selfhelppiä sosiaalisesta mediasta. FB on ollut parisen viikkoa täynnä erilaisia elämänohjeita ja iskulauseita, jotka ovat pullollaan tunnetta, voimaa – uhoakin. Etsin käsiini listauksen, jossa kerrotaan ”12 things happy people do diffenrently”. Vapaasti suomennettuna listan kohdat menevät näin:

  1. Osoita kiitollisuutta
  2. Viljele optimismia
  3. Vältä ylianalysointia ja vertailua muihin
  4. Tee muille hyvää
  5. Pidä hyvää huolta ihmissuhteista
  6. Kehitä erilaisia selviytymisstrategioita
  7. Opettele antamaan anteeksi
  8. Hae flow-kokemuksia
  9. Pysähdy nauttimaan elämän iloista
  10. Sitoudu tavoitteisiin
  11. Harjoita henkisyyttä
  12. Vaali kehon hyvinvointia

Hieno lista! Huoneentauluksi samantien. Tunnen itseni onnelliseksi jo nyt.

Kovin katu-uskottavaa onnentavoitteluni ei taida kuitenkaan olla, jos lähteeni on FB postaus. Otetaan kehiin nyt joku vakavasti otettava henkilö – vaikka joku diplomi-insinööri! Yksi lemppariajattelijoistani diplomi-insinööri ja onnellisuusfilosofi Frank Martela sopinee kuvioon. Frank sanoo mm. näin: ”onnellisuus ja menestys elämässä ovat suuresti kiinni niistä ihmisistä, joiden kanssa on tekemisissä”,  ja jatkaa vielä: ”haastavista olosuhteista nousseilla tyypeillä on yleensä ollut joku ihminen, joka on auttanut eteenpäin.” Kiitos Frank! Ihmisiin olen uskonut aina. Ihmisiin ja ihmisten tahtoon olla toisilleen hyviä, ihmisten taitoon inspiroida, innostaa, kannustaa toisiaan. Ihmiset ovat ihan parhaita. Onneni sen kun vain lisääntyy!

Frankin tutkijakaverit Rochesterin yliopistosta Edward Deci ja Richard Ryan ovat tunnistaneet meille ihmisille kolme sisäisen motivaation lähdettä. Ihmistä motivoi itsenäisyys, yhteys muihin ihmisiin sekä se, että on taitava siinä, mitä tekee. Onnen jäljilläkö tässäkin – väittäisin, että kyllä. Frank tahtoo viedä ajattelua vielä pidemmälle. Hän pyrkii osoittamaan, että pelkkä yhteys muihin ei riitä, että vielä motivoivampaa on, jos työllä on myönteinen vaikutus muihin ihmisiin. Frank haluaa tutkia sitä, mikä saa ihmisen auttamaan toista ihmistä. ”Mun mielestä ihminen saa hirveän paljon siitä, että tekee hyvää muille”, toteaa Frank. Go Frank, mä tsemppaan sua! Tutkit hienoa teemaa. Taas tunnen onnea.

Lopuksi takaisin Olaviin. Ei oo helppoo olla onnellinen joo, mutta hullua on, jos ei edes yritä. Olavi, miten olis, pistetäänkö soimaan eka ”Niin helppoo olla onnellinen” ja heti perään ”Oodi ilolle”…?! Mä sanon, että KYLLÄ! Koetaan onnea.

Koeta sinäkin – töissä, kotona, missä menetkin.

Blogissa on lainauksia Frank Martelan haastattelusta “Seuraava Saarinen”, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.8.2013.

“12 things happy people do differently” löytyy FB:stä osoitteesta: http://on.fb.me/1gg0k4A 

Kysy lisää

Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna

Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen.

Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna

Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa 

Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja.

Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa 
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.