Etusivu Ajankohtaista Blogi Tero Vuorinen: Startuppien luvattu maa? Tero Vuorinen: Startuppien luvattu maa? 15.4.2013 Tutustuin selvitykseen Suomen lupaavimmista startup -yrityksistä (Talouselämä 3/2013). Se oli masentavinta luettavaa sitten valtion tulo- ja menoarvion. Esitellyistä startup -yrityksistä jokaiseen liittyi jokin tekninen vempain, sovellus tai keksintö. Ohjelmistoja, laserlaitteita, tuulivoimaa, sosiaalista mediaa, lääketiedettä… ja tietenkin mobiilipelejä. Kaikissa oli mukana tuhti annos insinööritiedettä. Kaikkea hyvää kekseliäille insinööreille, mutta toivottavasti eläkeyhtiöt eivät sijoita varojani näihin. Esitellyillä yrityksillä tulee olemaan loistava tulevaisuus, olettaen että pian syttyy massiivinen kyber-sota ja elämää jää jäljelle vain sosiaaliseen mediaan. Koko energiatuotannon siirtyminen tuulivoimaan ja kaikkien sairastuminen diabetekseen olisi myös toivottavaa. Dialyysissä on hyvin aikaa pelata mobiilipelejä. Onneksi startupeille sopivin tulevaisuus tuskin toteutuu. Ehkä maailma muuttuukin hitaammin tai toiseen suuntaan? Tai sitten se ei juurikaan muutu. Mitä jos pukeudumme tulevaisuudessakin vaatteisiin, asumme taloissa ja ajamme autoa? Tai entä jos lapsemme yhä 2020-luvulla syövät ruokaa ja leikkivät? Tähän kehitykseen Suomen lupaavimmilla startupeilla ei ole mitään tarjottavaa. Miksi startup on Suomessa yhtä kuin tekninen hilavitkutin, patentti tai ohjelmisto? Miksei se voi olla parempi palvelu liittyen johonkin sellaiseen asiaan, jolle on varmasti kysyntää tulevaisuudessakin. Siis uusi liiketoimintakonsepti. Hilavitkutin saattaa tietenkin toimia ja sille voi mahdollisesti olla hetken aikaa kysyntääkin järkevään hintaan. Hyvä palvelu tekee kauppansa aina. Suomi on tässäkin asiassa Euroopan Japani. Kumpikaan ei osaa lanseerata menestyviä palveluyrityksiä. Vai oletko törmännyt japanilaiseen hotelli- tai ravintolaketjuun? Entä siivousfirmaan tai konsulttitoimistoon? Olet luultavasti yöpynyt Best Westernissä (4000 hotellia), syönyt Subwayssä (37 000 ravintolaa), yrityksesi ostaa siivousta ISS:ltä (500 000 työntekijää), konsultointia Accenturelta (250 000 työntekijää), sirkushuveja sinulle tarjoaa Circue du Soleil (liikevaihto yli miljardi dollaria) ja jumpassa hyllyt Les Millsin tahtiin (palveluja 14 000 kuntosalilla). Luetellut yritykset ovat pystyneet siihen mihin japanilaiset ja suomalaiset eivät – ne ovat globaaleja palvelualan kasvuyrityksiä. Suomessa on kai vain yksi globaali palveluyritys, siis aidosti melko globaali ja vain palvelua tarjoava yritys. En laske nyt mukaan laitteiden kylkiäisinä huoltoa tarjoavia konepajoja, Saksaa neljän pystybaarin voimin valloittavaa pikaruokaketjua tai Skandinaviaan kahden hotellin voimalla hyökännyttä halpahotellia. Globaalia palvelua tarjoaa Finnair. Vain valtio osaa. Tero Vuorisen kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 15.4.2013. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa
Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua Blogi 3.10.2025 Laura Koivisto-Khazaal Kun Suomessa puhutaan Kanadan maahanmuuttomallista, annetaan usein kuva, että maa pisteyttäisi kaikki maahanmuuttajat. Näin ei kuitenkaan ole. Kanadan mallista voidaan ottaa silti oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa nykyistä helpommin työperusteisille maahanmuuttajille. Tärkeintä on kuitenkin lisätä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lue lisää Kanadan maahanmuuttopolitiikka tukee väestönkasvua
Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi Blogi 9.9.2025 Suomen maahanmuuttopolitiikan historia on lyhyt. Työperusteista maahanmuuttoa on edistetty aktiivisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suomalaisuus on muuttunut ja tulee yhä muuttumaan moninaisemmaksi. Moninaisen suomalaisuuden ymmärtäminen edellyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Lue lisää Tulevaisuuden suomalaisuus on yhä moninaisempi