Väestön ikääntyminen haastaa Suomea vielä 2040-luvulla

Konsultointitoimisto MDI, joka toimii osana FCG Finnish Consulting Groupia, on laatinut järjestyksessään kuudennen väestöennusteensa. Aiempina vuosina väestönkehityksen perusura on ulottunut vuoteen 2040, mutta nyt tarkastelu ulotetaan nykyhetkestä 25 vuotta eteenpäin eli vuoteen 2050 saakka. Näin ennuste syventää kuvaa väestönkehityksen pitkän aikavälin vaikutuksista ja avaa näiden muutosten seurauksia Suomelle ja eri alueille. 

Perusuran lisäksi väestöennusteeseen on kuvattu kolme vaihtoehtoista skenaariota: kaupungistuva, hajautuva ja kansainvälistyvä Suomi. 

Koululaisikäluokat pienenevät ja työikäisten osuus väestöstä vähenee 

Tuoreen ennusteen mukaan koululaisikäluokat tulevat pienenemään edelleen tulevien 25 vuoden aikana. Nykyisillä syntyvyys- ja maahanmuuttoluvuilla lasten määrä jatkaa laskuaan vielä 2040-luvulla. Kasvu lasten ikäryhmässä vaatisi merkittävää syntyvyyden elpymistä tai maahanmuuton kasvua. 

Työikäisen väestön eli 20–64-vuotiaiden osuus koko väestöstä tulee pienenemään, eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa. 

Maahanmuuton nykyinen taso riittää pitämään työikäisen väestön kasvavana 2040-luvulle saakka, mutta siitä eteenpäin määrä vähenee, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneet pienet ikäluokat tulevat työikäisiksi. Nykyisellä matalalla syntyvyydellä on näin ollen merkittäviä vaikutuksia työikäisten määrään tulevaisuudessa. Työikäisen väestön kasvun jatkuminen vaatisikin suurempaa maahanmuuttoa. 

Väestön ikääntyminen ei ole väliaikainen ilmiö 

Suomen eläkeikäinen väestö jatkaa nopeaa kasvuaan koko ennustejakson ajan, myös 2040-luvulla. 2050-luvulla Suomessa asuu noin 1,5 miljoonaa eläkeikäistä, ja vuonna 2050 jo joka seitsemäs suomalainen on yli 74-vuotias. 

Koko ennustejakson ajan kaikista iäkkäimpien eli yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa. Se kasvaa erityisen nopeasti 2030-luvun alusta lähtien ja kasvu jatkuu voimakkaana 2050-luvulle saakka. 

– Vaikka pitkän aikavälin väestöennusteisiin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, erityisesti iäkkään väestön voimakas kasvu on vääjäämätöntä kaikilla Suomen alueilla, väestöennusteen laatinut MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro painottaa. 

– Tämä suuri demografinen murros tulee haastamaan sekä kuntien että hyvinvointialueiden palvelutuotannon tulevaisuudessa. 

Skenaariot piirtävät vaihtoehtoisia kuvia tulevaisuudesta 

Väestöennusteessa kuvataan kolme eri skenaariota, joita verrataan perusuraan. Perusura on matalan syntyvyyden ja kohtuullisen maahanmuuton skenaario, jossa maan sisäinen muuttoliike perustuu keskipitkään aikaväliin nojaavaan mallinukseen. 

Jos väestönkehitys pysyy kutakuinkin viime vuosien uralla, toteutuu skenaario kaupungistuvasta Suomesta. Suuret kaupungit kasvavat perusuraa voimakkaammin ja suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet kuihtuvat nopeammin. 

Hajautuvassa skenaariossa kuvataan tilannetta, jossa suurten kaupunkiseutujen ulkopuolinen väestö vähenee hieman perusuraa hitaammin. Tämän skenaarion toteutuminen vaatisi muutoksen muuttoliikkeen suunnassa. Kehityksen tulisi kääntyä koronavuosien kaltaiseksi eli muuttoliikkeen kohdentua nykyistä tasaisemmin eri aluille. 

Kansainvälistyvässä skenaariossa maahanmuuton tason odotetaan olevan perusuraa korkeammalla tasolla, minkä seurauksena etenkin suurten kaupunkiseutujen väestönkehitys on voimakkaampaa. Skenaarion toteutuminen vaatisi maahanmuuton tason nousua vuosien 2023 ja 2024 historiallisen korkealle tasolle. 

Iso kuva säilyy ennallaan, mutta kaupungit harmaantuvat 

Alueellisen kehityksen iso kuva säilyy ennallaan skenaarioista huolimatta. Väestönkasvu keskittyy vahvasti suuriin kaupunkiseutuihin. Suurimmassa osassa Suomen kuntia, myös osassa keskisuuria ja suuria kaupunkeja, väestö tulee vähenemään. Suurilla kaupunkiseuduilla erityisesti iäkäs väestö tulee kasvamaan ja maahanmuuton merkitys korostuu entisestään. 

– Väestön voimakaskaan vähentyminen ei vie hyvän elämän edellytyksiä, jos alueilla osataan sopeutua ja sopeuttaa toimintaa vääjäämättömien tulevaisuuskuvien edessä, painottaa MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen. 

MDI on laatinut väestöennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.  

Tutustu raporttiin

Tutustu tuoreeseen raporttiin, jossa on esitelty väestöennusteen keskeisimmät tulokset. Lataa raportti täältä.