Kainuun kunnille laadituissa puu- ja hybridirakentamisen strategioissa korostuvat tieto, osaaminen ja talous

Aluetalouden rinnalla korostuvat ympäristö- ja hyvinvointivaikutukset

Kuntien näkökulmasta puu- ja hybridirakentamisen keskeisimmät hyödyt ovat aluetaloudellisten vaikutusten syntyminen, paikallisen raaka-aineen hyödyntäminen sekä puutuoteteollisuuden jalostusasteen nosto. Olemassa olevat ja tulevat referenssikohteet ovat keskeisessä roolissa tuomaan esille kainuulaista puu- ja hybridirakentamisen osaamista. Tulevaisuudessa markkinaehtoisen toiminnan lisääminen edellyttää vaikuttamis- ja edistämistyötä maakunnallisella ja kuntatasolla sekä erityisesti maakunnasta ulospäin, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Toimeksiannon tehtävänä oli selvittää, millä keinoin puu- ja hybridirakentamista voitaisiin huomioida kuntastrategioissa. Avaimiksi puu- ja hybridirakentamisen lisäämisessä tunnistettiin tiedon lisääminen, osaamisen kehittäminen ja aluetalouden vahvistaminen. Tulevaisuudessa olennaista on panostaa työvoiman koulutuksen suuntaamiseen ja kehittämiseen sekä harjoittelu- ja työpaikkojen markkinointiin. Puu- ja hybridirakentamisen lisääminen edellyttää oppilaitosyhteistyön vahvistamista ja keskusteluyhteyksien luomista eri toimijoiden välillä. Lisäksi on tehtävä brändityötä ja markkinointia sekä verkostoiduttava osaamisen täydentämiseksi ja vahvistamiseksi.

Puu on kainuulaisille tuttu rakennusmateriaali kodin, pihapiirin ja loma-asuntojen rakentamisessa. Uusien puumateriaalien käyttö julkisten rakennusten materiaalina on vielä uusi asia. Puun käyttäminen suurten rakennuksen rakennusmateriaalina muuttaa toteutusta aiemmin totutusta ja tämän tiedostaminen on tärkeää.

Tuomo Määttä, projektipäällikkö, Kainuun metsäbiotalouden uusi ekosysteemi -hanke

Aluetalouden rinnalla korostuu puurakentamisen ympäristö- ja hyvinvointivaikutukset. Kunnissa nähdään, että puu- ja hybridirakentaminen voivat vahvistaa kuntien vihreää siirtymää. Kytkös ympäristöön ja metsien käyttöön vahvistaa sekä puu- ja hybridirakentamisen toimijoita että ympäristötoimijoita. Toimintatavoissa on olennaista kiinnittää huomioita yhteistyön henkeen ja suunnitelmallisuuteen ja välttää vastakkainasettelua.

Selvitystyö toteutettiin monipuolisin menetelmin

Puurakentaminen on nostettu yhä useampiin valtakunnallisiin ohjelmiin, tiekarttoihin ja toimenpidelinjauksiin. Puurakentaminen on osa kestävyyssiirtymää ja ilmastovelvoitteiden saavuttamisen edellyttämiä keinoja hiilineutraalisuuden ja ympäristökestävän Suomen tulevaisuutta. Kainuun kunnat tarttuivat teemaan osana Kainuun metsäbiotalouden uusi ekosysteemi -hanketta.

Valtakunnalliset kunnianhimoiset linjaukset puurakentamisen lisäämisestä saavat konkreettisen testinsä Kainuun kuntien arjessa. Kainuu on puun ja metsän maakunta, ja Kainuulla on jo nykyisellään vahva ja tunnettu asema puurakentamisen kehittäjänä ja innovoijana, mutta selvityksen eri työvaiheet ja aineistot osoittivat mahdollisuuksien lisäksi myös puurakentamisen haasteet.

Kaisa Lähteenmäki-Smith, johtava asiantuntija, MDI

Dokumentti-, kysely- ja haastatteluanalyysien sekä työpajojen pohjalta muodostetut strategiat etenevät seuraavaksi kuntien päätöksentekoon. Kunnissa strategian toteutuminen ja sen ohjausvaikutus päätöksentekoon, suunnitteluun ja kehittämiseen varmistetaan toimenpiteillä, vastuilla ja seurannalla.

Tutustu julkaisuun